Uusliberalismia

Ruotsin vaalit 2018

Ruotsin uuden hallituksen muodostaminen ei etene

Tänään selvisi, ettei Ruotsin uuden hallituksen muodostaminen etene.

Ruotsin liberaalit ja keskusta eivät lähde  Maltillisen kokoomuksen  puheenjohtaja   Ulf Kristerssonin  johtamaan vähemmistöhallitukseen.

SVT

Ulf Kristersson tapaa seuraavaksi puhemies Andreas Norlénin

Ruotsin pääministeri Stefan Löfven menettänee huomenna enemmistön

Ruotsin valtiopäivät on tänään vaalien jälkeisessä ensimmäisessä istunnossa valinnut puhemieheksi Maltillisen kokoomuksen  Andreas Norlénin  ja varapuhemieheksi  Sosiaalidemokraattien Åsa Lindestamin.

Mietteitä Ruotsin vaaliviikolta

Mietteitä Ruotsin vaaliviikolta

*

Ruotsin vaaleja syyskuun 2018 alussa on joissain piireissä pidetty hieman kuin lämmittelynä Suomen huhtikuun 2019 eduskuntavaaleille.  Oliko Ruotsi Suomen ”lämppäri”?  Se ja jotain muutakin jää nähtäväksi.  Hyödyllistä voi silti olla pohtia joitain nyt havaittavia seikkoja Ruotsin vaaleista.

*

Ruotsin vaalien ääntenlaskenta menossa

PT-Media antoi jälleen mielenkiintoisen vinkin. Ruotsissa on menossa vaalien ääntenlaskenta ja tilanne on varsin kireä, kun yli puolesta äänestyspaikoista äänet on tarkistuslaskettu. M ja SD ovat kamppailemassa hopeasta ja MP on putoamassa parlamentista.

Tukholmassa ääniä on tarkistuslaskettu vähemmän kuin maassa keskimäärin. Tämä on todennäköinen selitys sille, että tilanne vaikuttaa jännältä.

 

Linkki ääntenlaskentasivulle:

Ruotsin vaalit 2018 pähkinänkuoressa

Ruotsin vaalit 2018 pähkinänkuoressa

RUOTSIN VAALIT 2018 (Valtiopäivät/Riksdagen)

Äänioikeutettuja yhteensä  7.495.927

Äänestäneitä                          6.531.729

Äänestysprosentti                     87,1 %

Ruotsin vaalijärjestelyt saivat nuuskaa ETYJ:ltä jo keväällä 2018

Ruotsin vaalijärjestelyt saivat nuuskaa ETYJ:ltä jo keväällä 2018

Ruotsi suhtautui kritikkiin yliolkaisesti eikä korjannut ETYJ:n raportissa nimettyjä virheitä ja puutteellisuuksia syyskuun 2018 vaaleissa

*

ETYJ – Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön

”Ruotsin vaalit 2018” –valmisteluraportista toukokuulta 2018 voimme lukea jossain määrin kriittisiä toteamuksia: (vahvennukset VH)

Ruotsin vaaleissa 2018 sekoiluja jotka nakertavat luottamusta

Ruotsin vaalit 2018 sekä itse  vaalijärjestelmä jättää melko paljon toivomisen varaa. 

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005821328.html

Virallinen vaalitulos piti julkaista ainakin ”puolivirallisena” tiistaina, mutta sitten sitä siirrettiin keskiviikolle.

Tärkein oppi Ruotsin vaaleista

Suomalainen vaalijärjestelmä kaipaa perustavaa uudistusta. Ihmisten äänestysinnokkus on pohjalukemissa, eikä nykyisellä järjestelmällä tätä korjata.

Itse uskon siihen, että siirtyminen pohjoismaiseen listavaalijärjestelmään toisi lisäpotkua suomalaiseen edustukselliseen demokratiaan.

Ruotsissa äänestysprosentti viime valtiopäivävaaleissa nousee 85 prosenttiin.Kotimaassa esim viime kunnallisvaaleissa uurnille vaivautui vain 58 prosenttia äänioikeutetuista.

Kun erot naapurimaiden välillä ovat näin suuret, on pakko kysyä, mikä järjestelmässämme on vialla.

Ruotsi maailman demokraattisin maa?

Kun Suomessa kauhistellaan Oulun valtuuston ihmisroskasta, sammakosta joka hyppäsi valtuutetun suusta. Niin professori Teivo Teivainen on huolestunut Ruotsin vaalien vaalisalaisuuden rikkomisesta. 

 

Ruotsin Nato-ovi pysyy kiinni

Kun Ruotsi aivastaa, Suomi vilustuu. Suomi onkin ainoa maa maailmassa, jossa Ruotsin vaaleilla on merkitystä, kuten kirjailija Jörn Donner on aivan oikein todennut. Siksi myös meillä seurataan tiiviisti länsinaapurin tapahtumia ja nyt alkaneita uuden hallituksen synnytystuskia.

Valitettavasti huomio on pyörinyt vain yhden asian ympärillä: äärioikeistolaisen Ruotsidemokraattien nousussa. Vaikka voitto oli selvä, maanvyörymäksi sitä voi tuskin sanoa. Korkeintaan se oli muukalaisvihan synkkä mutavyöry.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä