Päätettiinkö Suomen europolitiikan peruslinjasta jo joulukuussa 1970?
Tultaessa 1970-luvulle oli jo selvää, että kommunistit häviäisivät kylmän sodan. Vapaa kauppa ja markkinatalous olivat nostaneet länsi-eurooppalaisten elintason huimaksi Neuvostoliittoon ja sen alusmaihin verrattuna. Kommunistien vuoden 1970 vallankaappaushanke Suomessa perustui harhaiseen käsitykseen vasemmistohörhöjen merkityksestä ja kannatuksesta ja ehkä myös Neuvostoliiton sotilaallisesta voimasta.
Puolan työläisten joukkomurhat ja tuhannet vangitsemiset joulukuussa 1970 olivat liikaa jopa monelle kovapäiselle stalinistille. Tietoa Puolan tapahtumista tihkui Suomen päättäjille todennäköisesti ainakin KGB:n verkostojen kautta. Neuvostoliiton viranomaisista KGB:llä oli paras tieto alusmaidenkin asioista aina 1990-luvulle saakka.
Vähintään tuli odottaa sopivampaa hetkeä ja uusia ohjeita. KGB-pomo Vladimir Stepanov häipyi maasta jo lokakuun lopulla 1970 ja teki paluun vasta kolme vuotta myöhemmin suurlähettilääksi Tehtaankadulle. Jukka Seppisen aineiston perusteella näyttää siltä, että ranskaa, saksaa ja suomea taitanut KGB-mies Valeri Shilov ja Paavo Lipponen katkaisivat 15.12.1970 jälkeen tiiviin yhteydenpitonsa yli vuodeksi. Siis huomio! näyttää siltä.
Beljakovin ja Stepanovin kommunistien kapina kuihtui kevättalvella 1971 Metallin lakoksi, jossa oli kysymys enää vain rahasta. Suomen länsisuuntauksen viulut maksoi kuten aina ennenkin paperiteollisuus, jolla ei ollut kasvavassa länsiviennissään varaa toimituskatkoksiin. Elektroniikka tuli kuvaan vasta paljon myöhemmin.
Kommunistien presidenttiehdokas Ahti Karjalainen oli mennyt jo 1960-luvun alussa lupaamaan venäläisille mahdottomia Suomen lännettymishankkeisiin liittyen. Kun Kekkosen asema vahvistui vallankaappauksen epäonnistuttua, kommunistit eivät voineet juuri muuta kuin seurata katseella Karjalaisen suunnitelmien kariutumista ja Suomen liukumista kohti Bryssel-vetoista länttä. Suomen sopimus EEC:n kanssa solmittiin pitkien vääntöjen jälkeen vasta vuoden 1973 lopulla, mutta asiasta tietäville asetelma näytti olevan selvillä jo loppuvuodesta 1970.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Mitähän nämä Puolan joukkomurhat mahtavat olla?
42 kuollutta. Miksi et kaiva esiin Pariisin Algerialais mielenosoituksia 60-luvun alusta. Satoja tapettiin ja heitetiin Seineen. Sellaista se oli se EEC meno aikoinaan.
Ja 14 vuotta tapahtuman jälkeen osaat puhua asioista suvereenisti? Siitä 30 vuotta ja aika on jo kullannut muistot joista valehdella?
Ei ole viittaus Helsinkiin, vaan algerialaisten itsenäisyysliikken alkutaipaleihin. Ranksalaiset tosissan pisti kovan määrän siirtotyöläisiä kylmiksi silloin, heitti Seineen kuin kuolleita koiria, kesti sen 40 vuotta ennenkuin asiasta uutisoitiin. Kaiva Guardianin uutisointia, niin saat tarkemman infon.
Oikeistolaisten väkivaltaa kun ei vieläkään ole kunnolla uutisoitu.
Snellmannilla on hyvä mielikuvitus, mutta ei yhtään faktaa.
Olin mukana luokkakantaisessa poliittisessa liikkeessä ja Metallityöväen liiton jäsenenä erilisissa tehtävissä.
Snellman yrittää melko epätoivoista temppua: siirtää 1982 alkaneen sortokauden synnit 1970-luvulle.
Ei onnistu. Valitettavasti, sanoisi Ahtisaari.
Kommunistit vastustivat aikoinaan hyvinvointivaltiota, koska he pelkäsivät että jos duunareilla on hyvin asiat, niin kommunismi ei enää kiinnosta.
No, täytyy myöntää että komukat olivat oikeassa. Tyytyväinen työläinen on kommunistin pahin vihollinen.
Ennen EEC-vapaakauppasopimusta 1973 Suomi teki yhteistyösopimuksen SEV:n kanssa. Siitä toitotettiin erittäin korkeaprofiilisesti kaikissa "joukkotiedotusvälineissä". Jälkeen päin ajateltuna vaikuttaa siltä, että tuo lähinnä formaaliseksi jäänyt yhteistyösopimus oli vain askel varsinaiselle tavoitteelle eli EEC vapaakauppasopimukselle. Jälkimmäinen oli helpompi saada läpi niin Neuvostoliitossa kuin Suomessakin, kun voitiin vedota siihen, että "liittyihän Suomi SEV:iinkin".
Eipä silti, kyllä kotoiset voimat olivat ankarasti taistelemassa EEC vapaakauppasopimusta vastaan. Manifestin siitä olivat etunenässä allekirjoittaneet "euroskeptikot" Erkki Tuomioja ja Tarja Halonen, muiden muassa. En jaksa tarkistaa, mutta en ihmettelisi vaikka Lipposenkin nimi löytyisi listalta.
Ahti Karjalaisen rooli siinä vaiheessa oli kyllä ennemminkin hankkeen eteenpäin vieminen - ei torpedointi.
Niihin aikoihin taistolaisten äänenkannattaja Teinilehti julkaisi etusivullaan kuvan, jossa oli kolmivaiheinen raketti. Ensimmäisen vaiheen kyljessä luki "EEC vapaakauppasopimus", toisen vaiheen kyljessä "EEC täysjäsenyys", kolmannen vaiheen kyljessä "NATO". Kuva oli julkaistu herättämään äärimmäistä pelkoa kansan syvien rivien keskuudessa. Saattoivatpa pitkän tähtäimen suunnitelmasta taistolaisteinit silloin olla oikeassakin, toivottavasti ...

Kommentoi 19 kommenttia