Demokratia ja Suomi - surullisia ajatuksia presidentinvaalien kynnyksellä
Venäjän ja Saksan pihdeissä vuosisatoja eläneeseen Itä-Eurooppaan demokratia ei juurru helposti. Kansanvaltainen eduskunta vuonna 1907 oli Venäjän ensimmäisestä vallankumouksesta alkunsa saanut historiallinen kummajainen, joka tehtiin heti vaarattomaksi Venäjän hieman vahvistuttua. Eduskunta toimi ensin pitkään tsaari Nikolain ja myöhemmin vuosikymmeniä Mannerheimin ja Kekkosen alaisuudessa. Se yritti 1980-luvulla loikata länteen vahvistamalla ihmisoikeuksia ja vapauttamalla markkinoita, mutta vuonna 1995 se pantiin takaisin ruotuun. Suomesta tuli Brysselin läänitys ja EU:n osavaltio.
Kansanvaalilla valittu presidentti on tässä kuviossa täysin mahdoton ajatus. Niinpä melko nätillä tempulla annettiin kansan valita itselleen keulakuva ilman valtaa. On oikeasti hauskaa, että presidentin viimeiseksi tehtäväksi jäi valtavan tshinovnikkiarmeijan kättely Linnassa kerran vuodessa. Se on Suomen valtion "show of force" samalla tavoin kuin amerikkalaisille telkkarin töllöttäjille lentotukialus vieraan rannikon edustalla.
Historia opettaa. Helsinki ja sen valta on hullun tsaari Aleksanteri I:n ja venäläistyneen virka-aatelimme luomus. Maassa kuoli vielä 1800-luvun jälkipuoliskolla ihmisiä nälkään kuin kärpäsiä, mutta pukuloisto ja niiaukset olivat tuolloinkin hyvää eurooppalaista keskitasoa.
Timo Soini käy yksin omaa Nuijasotaansa tätä kaikkea vastaan. Bryssel ei yksinkertaisesti tiedä, mitä hänelle tekisi. Hänen tielleen heitetään kaiken maailman Haavistoja ja Väyrysiä, jotka eivät pärjää hänelle alkuunkaan.
Demokratiassa on loppujen lopuksi kysymys melko yksinkertaisista asioista. Jo Perikleen Ateenassa virkamiehet olivat tilivelvollisia kansankokouksille julkisten varojen käytöstä. Tämä on vain venäläisessä tshina-ajattelussa ja preussilaisessa junkkeriperinteessäkin aivan liikaa vaadittu. Niissä virkaan liittyy arvo, demokratiassa kysymys on kansan palvelemisesta.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
“demokratiassa kysymys on kansan palvelemisesta”
Ja niin kansa kantoi kultaa ja mirhamia, puolet kaikesta, mitä heillä oli, palvelijoidensa jalkain juureen.
Olisihan se häpeä, jos setaveteraanejen tanssit pilattaisiin. Kaikkihan tietää että sukupuolineuroottisilla on parhaimmat bileet ja estottimimmat osallistujat. Tämäkin selviää Jussi Parviaisen blogeja lukemalla.
Morjensta hra Snellman!
Avasin hetki sitten sanaisen arkkuni, kuukauden tauon jälkeen. Oma maalitauluni oli tällä kertaa meidän wannabe-porvarit ja Niinistö. :)
Artikkeli on ihan hyvä, mutta mitä tekemistä Soinilla oli asian kanssa? Hänhän on ihan samanlainen poliittisen järjestelmän marionetti kuin suurin osa muistakin. Pahempaakin, hän tuntuu puolueineen kallistuvan tsarismin edustamaan valistuneen itsevaltiuden harhaan. Edustuksellisessa demokratiassa on sen sentään se etu, että teatteri on interaktiivista eikä vain yhden käsikirjoittajan, ohjaajan ja heidän esikuntansa nukketeatteria.

Kommentoi 8 kommenttia