Uusliberalismia

Demarin kahdet kortit

Viime viikon lopulla Jutta Urpilainen lähetettiin Saksaan puhumaan medialle ja ministereille mistäs muusta kuin - kyllä! - rahoituksen moraalista. Suomi taisteli vankasti Saksan AAA-rintamassa ja vaati pontevasti etelän syntisille kuria ja rangaistuksia. Mutta hei, se oli silloin.

Kesällä 1944 saksalaiset oppivat, kuinka paljon suomalaisen poliitikon puheeseen on luottamista. Ja tuskin kukaan Saksan ulkopuolellakaan kukaan yllättyi, kun Erkki Tuomioja esitteli blogissaan demarien toiset kortit: kun velkapoliitikkojen piikki taas kerran täyttyy, taiotaan rahaa Euroopan Keskuspankista. Simsalabim!

Se on hyvin demarimainen ratkaisu, koska EKP on vähän niin kuin ilmaista rahaa painava ikiliikkuja, joka ei tavallaan vastaa touhuistaan minnekään. Saksalaiset tylsimykset ja ilonpilaajat jaksavat pitää tuostakin asiasta kohtuutonta meteliä. Demariplösö Ewald Nowotnyn setelipainosta rahaa kärrätään pois matkalaukuilla ja muovikasseilla, toivottavasti Tuomiojan ja Urpilaisen ratkaisu on elegantimpi : D

Ranskalaisista alle kolmasosa lainaisi rahaa omalle hallitukselleen. Onneksi on suomalaistenkin osittain omistama EKP!

http://www.lemonde.fr/depeches/2011/11/28/les-francais-ne-veulent-pas-pr...

http://derstandard.at/1319184048538/Schmiergeldaffaere-Nationalbank-Chef...

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

"Myös EKP on ajoittain jo osallistunut tukiostoihin, mutta satunnainen tipottelu ei enää riitä. Tilanteessa jossa pahimmassa tapauksessa koko finanssijärjestelmää uhkaa luhistuminen ei ole järkeä murehtia sitä, jos inflaatio kiihtyisi muutamalla prosentilla."

Näin Tuomioja blogissaan. Demarien tipat ovat ehkä hieman suurempia kuin muiden, EKP on tärvännyt roskalainoihin jotain 230 miljardia euroa.

Anssi Luoma-aho

Olet täysin oikeassa. Demarien vaalien jälkeinen teatteri on ollut ällöttävää seurattavaa. Ensin takinkääntö tukipaketeista ja Jykän helmoihin, seuraavaksi vakuus-teatteri. Nyt sitten hyväksytään setelirahoitus ja yhteisvastuu euroalueen veloista ilman minkäänlaisia vakuuksia. Samalla demarit toivovat, etteivät äänestäjät huomaa sumutusta.

Demarien eurofantasia tulee todella kalliiksi suomalaisille.

Aleksi Laine

Mistä päättelet, että EKP on ostanut sadoilla miljoonilla roskalainoja? Roskalainahan tarkoittaa sellaista velkaa, jota velkoja ei todennäköisesti saa perittyä takaisin. EKP:n tukiostoista ei vielä tiedä vaikka menisivät voiton puolelle (kun siis on ostettu vaikka puoleen hintaan jälkimarkkinoilta). Ja vaikka tappiota tulisi, kukaan täyspäinen ei kai usko, että kriisimaiden velat tyystin nollattaisiin. Se tarkoittaisi, että esimerkiksi Kreikka tai Italia menisivät vararikkoon, mitä ei edes teoriassa voi tapahtua: kaikki Euroopan maat ja luotosta vastaavat veronmaksajat ovat olemassa vielä ensi vuosikymmenelläkin. Jos väittää muuta, on joko joukkohysterialla rahaa tekevä pankkiiri tai heikäläisten kannalta hyödyllinen idiootti.

Tuomiojan jutut taas koskevat Italian ja Espanjan mahdollista kriisiytymistä. Noita maita ei pelasteta pelkillä tukipaketeilla, ei sitten millään. Pelastaa ne kuitenkin pitää markkinoiden ahneudelta ja irrationaalisilta peloilta. Monessa keskuspankissa, kuten vaikka USA:ssa, on painettu lisää rahaa. Inflaatio tosiaan saattaa jonkun prosenttiyksikön nousta, mutta se on mitättömän pieni riski verrattuna finanssijärjestelmä romahtamiseen.

Tuomioja kyllä kannattaa myös varovaista elvytystä. Vaihtoehtona toisessa ääripäässä olisi pelkkä säästäminen. Se veisi maailmantalouden ja erityisesti Euroopan talouden sellaiseen kurimukseen, että Kreikan ohella Suomenkin taloutta uhkaisi katastrofi. Tuomiojan mukaan pitääkin kuunnella IMF:ää eli säästämisen lisäksi elvyttää. Siinä tarkoituksessa EKP:n saattaa hyvin täytyä lisätä rahan määrää, koska muut vaihtoehdot ovat vielä epäsuositumpia.

Oikeastaan melkein jokainen vastuullinen poliitikko on suurin piirtein samaa mieltä (Persuista en tiedä). Erimielisyydet koskevat yksityiskohtia.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Tässä aiheesta uunituore ja perinpohjainen juttu Wirtschaftswochesta, en ehdi enkä viitsi sitä nyt kääntää. Sen mukaan EKP:n - hyvä on, tukiostot - ovat nyt yhteensä 194,5 miljardia eikä 230 - en muista, mistä jälkimmäinen luku oli tarttunut.

http://www.wiwo.de/politik/europa/schuldenkrise-dr...

Euroopan maita on viime vuosikymmeninä tullut ja mennyt. Tärkeää on myös ymmärtää, etteivät veronmaksajat vastaa valtioiden luotoista nyt eikä ensi vuosikymmenellä. Jos edes yksi merkittävä pankki tai valtio menee todelliseen vararikkoon, poliitikkoja ja virkamiehiä joutuu varmasti vastuuseen - ehkä jopa tiilenpäitä lukemaan. Joka ei tätä ymmärrä, on hyödyllinen idiootti.

Päivän lehtien mukaan tätä karseaa Mustaa Pekkaa pelataan nyt ylivelkaisissa maissa, joissa hallitukset yrittävät tuputtaa arvottomia roskalainojaan puoliväkisin "omille" pankeilleen. Yksikään vastuullinen poliitikko ei luule, että "elvytys" olisi muuta kuin mitä se on eli julkisen sektorin pöhöttämistä entisestään ja siksi tuhoisaa. Mutta kun politiikkaa tehdään eläkeläisten ehdoilla eli muutamaksi vuodeksi kerrallaan, ehkä tällaista hulluutta vielä jonkin aikaa nähdään.

Ainakin Wirtschaftswochen mukaan Yhdysvaltain keskuspankin toimet ovat parlamentaarisen valvonnan alla. Eurooppalaisessa räsypokassa demokratialla ei ole mitään sijaa päätöksenteossa. Siinä on se vissi ero ; )

Anssi Luoma-aho

Kommenttisi on kokonaisuudessaan täyttä bullshittiä! Koko tekstiäsi en jaksa uudelleen kirjoittaa, joten kommentoin vain tärkeimpiä kohtia siitä.

"Se tarkoittaisi, että esimerkiksi Kreikka tai Italia menisivät vararikkoon, mitä ei edes teoriassa voi tapahtua: kaikki Euroopan maat ja luotosta vastaavat veronmaksajat ovat olemassa vielä ensi vuosikymmenelläkin."

Väite joka ei perustu mihinkään ja on samalla suuri syy nykyiseen tilanteeseen. Valtioita on kautta historian joutunut vararikkoon ja lisäksi Euroopan maat eivät vastaa yhdessä yksittäisten valtioiden veloista.

"Pelastaa ne kuitenkin pitää markkinoiden ahneudelta ja irrationaalisilta peloilta."

Nyhän toimitaan juuri päinvastoin. Poliitikkojen irrationaalisen pelon ja ideologian johdosta pelastetaan sijoittajat veronmaksajien piikkiin. Veronmaksajilta ei vain valitettavasti löydy kantokykyä tuota piikkiä maksaa.

"Tuomioja kyllä kannattaa myös varovaista elvytystä. Vaihtoehtona toisessa ääripäässä olisi pelkkä säästäminen. Se veisi maailmantalouden ja erityisesti Euroopan talouden sellaiseen kurimukseen, että Kreikan ohella Suomenkin taloutta uhkaisi katastrofi. Tuomiojan mukaan pitääkin kuunnella IMF:ää eli säästämisen lisäksi elvyttää. Siinä tarkoituksessa EKP:n saattaa hyvin täytyä lisätä rahan määrää, koska muut vaihtoehdot ovat vielä epäsuositumpia."

Kuinka säästetään ja elvytetään samanaikaisesti? Länsimaat ovat velkaantuneet kiihtyvällä tahdilla ja nyt velkaantumisen tie on tullut päätökseen. Jos sitä ei vapaaehtoisesti hyväksytä, meillä on kaikilla edessä Kreikkaakim suurempi katastrofi.

Aleksi Laine

On tunnetta mukana aika paljon kaikilla kolmella vastaajilla. Ja tiukkoja mielipiteitä.

Minä taas selostin Tuomiojan näkemyksen, mikäli sen olen oikein ymmärtänyt, kun siitä kerran oli puhe.

Toistetaan nyt vielä, että on mahdollista vaikka epätodennäköistä, että EKP:n markkinahintaan ja markkinakorolla tehdyt tukiostot päätyvät voitolle. On mahdotonta, että Italia ja Kreikka menevät konkurssiin. Veronmaksajat ovat viimekätisiä valtionlainojen takaajia ... ja mitäs kaikkea tulikaan sanottua (tässä kun ei näy tyhmästi kuin toi viimeinen, Luoma-ahon viesti)? No, en keksinyt mitään syytä muuttaa yhtäkään faktaa, kun muita vastauksia luin.

No, toi "markkinoiden irrationaalinen pelko" on hiukan liioitellusti sanottu. Laumakäyttäytyminen (herding) on toki irrationaalista, mutta kyllähän noi luottoluokitukset ja maariskit kertovat myös ihan rationaalisista peloista.

Tuosta viimeisestä kappaleesta vielä. Tuomioja tietysti tarkoittaa, että julkiselta puolelta voi poistaa tyhjäkäyntiä ja siten säästää. Samaan aikaa pitää elvyttää toisaalla.

Länsimaiden velkaantuminenkin on monivivahteinen jutska. Esimerkiksi Suomi ei ole mitenkään ylivelkaantunut vaan liki nettovelaton. Ruotsissa on valtiontalous käännetty ylijäämäiseksi. Pohjois-Euroopassa talous kasvaa kohtuullisesti lievästä lamasta huolimatta. Toki on myös monta maata, jotka ovat eläneet yli varojensa.

Kuitenkin ne suomalaiset, jotka puhuvat samasta ilmiöstä Suomen kohdalla, eivät tiedä mitä puhuvat tai tekevät omaa politiikkaa: kriisi on mahdollisuus, näet.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Veronmaksajat eivät ole vastuussa valtioiden lainoista - myöskään takaajina - vaikka hokisit sitä peilin ääressä koko illan. Sen kun ymmärtää niin menevät hiljalleen myös muut johtopäätökset oikein.

Anssi Luoma-aho

Sama skeida jatkuu. Villen tai jonkun muun vuoro kommentoida, mä en jaksa.

Edit: Jouni ehti jo edelle ja Villekin saapui paikalle, hyvä niin.

PS. Virallisen hö...n tittelistä muodostuu kiivas kamppailu, SJP ei ole mielestäni enään mitenkään selvä ennakkosuosikki... ;)

Jaakko Anttila

"Kesällä 1944 saksalaiset oppivat, kuinka paljon suomalaisen poliitikon puheeseen on luottamista."

Keväällä 1944 Saksa esitti kolmesti Suomelle liittosopimusta, mutta presidentti Risto Ryti torjui sen kolme kertaa. Hitler kielsi aseiden viennin Suomeen 19.4.1944. Sen jälkeen Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop tarjosi sotilaallisesti ahtaalla olevalle Suomelle liittosopimusta, joka takaisi Saksan ase- ja elintarviketoimitukset Suomeen ja sitoisi Suomen siihen, että Suomi ei tee erillisrauhaa vaan jatkaisi sotaa loppuun asti Saksan rinnalla.

Presidentti Ryti neuvotteli Suomen hallituksen hallituksen kanssa siitä, kuinka presidentti Ryti voi antaa henkilökohtaisen sitoumuksen siitä, että Suomi ei tee erillisrauhaa, jotta Saksa lähettää Suomeen sekä aseita että saksalaisia joukkoja, joiden avulla Suomi voi torjua puna-armeijan suurhyökkäyksen tilanteessa, jossa Saksan häviö oli jo varma, mutta Virossa saksalaiset joukot viivyttivät puna-armeijan etenemistä kohti Tallinnaa. Marsalkka Mannerheim pyysi kuutta divisionaa. Yksi divisoona lähetettiin Suomeen juhannuksena 1944.

Lento-osasto Kuhlmey saapui Immolan lentokentälle jo 17.6. 1944. Lento-osasto Kuhlmey pudotti 60 % puna-armeijan hyökkäyskeskittymien ja lihavien panssarikeskittymien niskaan pudotetuista pommeista kesäkuun ja heinäkuun alun suurtaisteluissa. Saksan 222. rynnäkkötykkirykmentti osallistui Talin-Ihantalan suurtaisteluun ja Virosta Suomeen siiretty pommerilaisdivisioona torjui punalipun laivaston ja puna-armeijan maihinnnousyritykset Viipurinlahdella vahvan tykistönsä tuella jo rantaviivalla. Sen jälkeen, kun Leningadin rintaman joukot olivat vuotaneet verensä kuiviin Talin-Ihantalan suurtaistelussa, Viipurinlahdella ja Vuoksen linjalla, ja kun vihollisen Karjalan armeijan läpimurtorykmentit oli torjuttu ja tuhottu U-linjalla Laatokan luoteispuolella, kun ja sota oli muuttunut asemasodaksi 14.7.1944 alkaen, edellä mainitut saksalaiset joukko-osastot ja lento-osasto Kuhlmey poistuivat Suomesta, koska niitä tarvittiin Baltian rintamilla.

Virolaisen historiantutkijan Mart Laarin mukaan Sinimäen taistelut Viron alueella ratkaisivat Suomen kohtalon, koska saksalaiset ja virolaiset joukot viivyttivät puna-armeijaa niin kauan, että puna-armeija ei pystynyt hyökkäämään Suomenlahden yli Viipurin suunnan puolustajien sivustaan ennen Talin-Ihantalan suurtaistelun päättymistä ja puna-armeijan joukkojen rippeiden siirtämistä Baltian rintamille.

Toisaalta se, että puna-armeija valtasi Viron, pakotti Suomen välirauhaan, koska Saksan sotilaallisen uhan poistumisen jälkeen Neuvostoliitto ja puna-armeija uhkasivat Virosta käsin Suomen etelärannikkoa.

Presidentti Ryti erosi virastaan 1.8.1944 ja marsalkka Mannerheim valittiin Suomen presidentiksi. Risto Rytin henkilökohtainen sitoumus ei sitonut presidentti Mannerheimia eikä Suomen hallitusta.

Presidentti Rytin vastapuoli, Saksan poliittinen ja sotilaallinen johto tuomittiin Nürnbergin oikeudenkäynnissä:
1) Osallistumisesta salaliittoon tai yhteiseen suunnitelmaan rauhaa vastaan suuntautuvan rikoksen tekemiseksi.
2)Tietyistä sotarikoksista rauhaa vastaan sekä hyökkäyssodan suunnittelemisesta ja toteuttamisesta.
3)Sotarikoksista.
4)Rikoksista ihmisyyttä vastaan.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Kiitos tästä. Joukko entisiä Wehrmachtin miehiä briiffasi minua hieman toiseen sävyyn kesän 1944 tapahtumista Luxemburgissa vuonna 1978.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset