Uusliberalismia

Uutistoimisto Tass haastatteli Suomen puoluejohtajia Nato-kysymyksestä

Missään ei seurata Suomen vaaleja yhtä tarkasti kuin naapurimaassa Venäjällä. Valtiollinen uutistoimisto Tass on haastatellut Suomen puolueiden puheenjohtajia tänään julkaistussa artikkelissaan. Katsotaanpa, miten Suomen tuleva johto markkinoi itseään "Moskovan vaalipiiriin."

Kokoomuksen Petteri Orpo korostaa "luonnollisten suhteiden" tarvetta "suuren naapurin" kanssa ja toivoo "hyvää vuoropuhelua sekä maan johdon että erilaisten virastojen ja tavallisten ihmistenkin tasolla." "Tämä kaikki meillä jo on," sanoo Orpo.

Orpon mielestä Suomen tulee etsiä ratkaisuja suurvaltojen välisiin ongelmiin ja huolehtia samalla "hyvistä kahdenvälisistä suhteista" Venäjän kanssa.

Artikkelissa selostetaan demarien puheenjohtajan Antti Rinteen Nato-lausunnosta syntynyttä kohua. Rinne on sanonut, ettei Suomea välttämättä hyväksytä Naton jäseneksi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin arvaamattoman politiikan takia. Tassille Rinne kertoo, että sekä Suomen kansa että sosialidemokraatit ovat "nyt" sitä mieltä, ettei Nato-hakemusta jätetä, mutta "se ei tarkoita, etteikö sellaista tilannetta voisi tulla joskus tulevaisuudessa."

Rinteen kanssa Natosta samaa mieltä ovat Tassin mukaan "käytännössä kaikki" Suomen puoluejohtajat. Persujen puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo Tassin mukaan "suoraan," ettei "tämä kysymys ole ajankohtainen," ja etteivät persut pidä realistisena sitä, että eduskunnan enemmistö äänestäisi Nato-hakemuksen jättämisen puolesta.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kertoo Tassin haastattelussa, että hänen mielestään Nato-kysymyksessä pitäisi palata Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman kirjaukseen vuodelta 2011. Silloin hallitusohjelmaan kirjattiin: "Suomi ei tämän hallituksen aikana valmistele Nato-jäsenyyden hakemista.”

Artikkelissa on muitakin suoria sitaatteja puoluejohtajilta, otin tähän vain mielestäni tärkeimmät. Artikkelista saa sen kuvan, että kysymys Suomen Nato-jäsenyydestä on nyt haudattu todella syvälle - jollei lopullisesti.

EDIT: Korjasin saamani palautteen perusteella vuoden 2011 hallitusohjelman kirjausta koskevan kohdan.

https://tass.ru/mezhdunarodnaya-panorama/6332386

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (51 kommenttia)

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Mitäpä puoluejohtajat eivät Venäjän etua ajaakseen tekisi.

Toivotaan muuten että ainakin kokoomuslaiset tajuaisivat jättää nämä vaalit väliin jotta orpolaisille tulisi lähtö, tai he äänestäisivät taktisesti muita puolueita.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Takinkääntö ei aina riitä, joskus pitää ostaa uusi takki, kuten Jaakko Iloniemi on sanonut.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Uusi puolustusministeri pitäisi ottaa RKPstä. (Vaikka edellinen petti ja jätti)

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Viimeisimmät oikeat puolustusministerit ovat nimenomaan tulleet RKP:sta.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

RKP:stä tuli vain varuskuntien lakkauttajat. On teillä käsitys oikeista puolustusministereistä.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Jussi Niinistö on tehnyt erinomaista työtä puolustusministerinä ja on saanut varmasti arvostusta myös kollegojen piirissä yli maan rajojen. Kenraali James Mattisin vastaanotot tämän toimiessa puolustusministerinä olivat myös osoitus arvostuksesta Yhdysvaltojen vierailuilla. Pienen maan puolustusministeri otettiin siellä vastaan sotilaallisin kunnianosoituksin jopa kahteen eri kertaan.

Jussi Niinistö on ollut oikea mies oikealla paikalla oikeaan aikaan. Näin oli myös viime sotien aikana, kun marsalkka Mannerheim ja Tasavallan presidentti Risto Ryti johtivat maata tahoillaan. Heistä on paljosta kiittäminen. Tässä maailmassa ei ole mikään itsestään selvää. Ei edes itsenäisyys eikä riippumattomat ja vapaat demokraattiset vaalit.

Wallinin aikana Kontiolahden tärkeä varuskunta lakkautettiin ja Dragsvik säilytettiin.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri Vastaus kommenttiin #9

Ei Niinistö huono ollut. Hänen ainoa puutteensa on se että hänen ajatuskantansa Suomen edusta turvallisuuspolitiikassa edustaa sarkahousuaikakautta. Hänen uhkakäsitteensä on aikansa elänyt eikä sovi enää 2000-luvun sotilasoppiin, saati reaalimaailmaan. Hän tietää tämän mutta ei tee mitään.

Käyttäjän marttiakauppala kuva
Martti Kauppala Vastaus kommenttiin #12

Venäjän asevoimien uudistaminen alkoi 2012. Tavoite uudistukselle asetettiin vuoteen 2020 mutta se ei tule onnistumaan, näyttää siltä että tavoite saavutettaisiin vuoteen 2027-2030 mennessä. Syitä on monia joista merkittävin on raha ja kaluston tekninen uudistaminen. Vain ohjusaselaji on tällä hetkellä aikataulussa. Ilma- ja merivoimien osalta tavoite on noin 50-60 % saavutettu, sen sijaan maavoimien kaluston osalta tässäkään ei ole onnistuttu. Varusmieskoulutuksessa on suuria haasteita jotka heijastuvat suoraan reservin toimintakykyyn.
Tavoitteena on miljoonan miehen varsinainen sodanajan joukko ja kahden miljoonan koulutetun reservin kokonaisuus. Varsinaisen sodanajan joukon rungon muodostaisi 85% ammattiarmeija joka koostuisi upseereista ja sopimussotilaista. Lopun täydentäisivät varusmiehet ja reservissä olevat nopeantoiminnan yksiköt. Operatiivinen toimintakyky näillä joukoilla pitäisi saavuttaa 50% kolmessa päivässä, siis 72 tunnissa. Viikossa toimintakyvyn pitäisi olla 75% ja täysi valmius kolmessa viikossa.

Venäjän asevoimien uudistamisen lähtökohtana oli muutos entisestä jäykästä divisioonatason kokoonpanosta siirrytään länsimaissakin käytettyyn prikaatiorganisaatioon. Moottoroitu jalkaväkiprikaati on perusyksikkö. Sen tärkein henkilöstö jakautuu upseereihin, sopimussotilaisiin, reservin nopeantoiminnan yksiköihin ja varusmiehiin, tavoitteena on 85 % ammattiarmeija. Tämä perusyksikkö saadaan rauhanajan tilanteessa operatiivisesti valmiuskuntoon 75% viikossa, sotilasläänien sisäisin siiroin ilman liikekannallepanoa.

Aika on kriisitilanteessa korttipakan jokeri.

Perusyksikön henkilöstön vahvuus on 4200-4300 henkilöä. Moottoroidun jalkaväkiprikaatin kalusto ja organisaatio suppeasti.

Panssaripataljoona johon kuuluu kolme taistelupanssarivaunukomppaniaa yhteensä 41 taisteluvaunua. Kolme moottoroitua jalkaväkipataljoonaa, 120 kpl rynnäkköpanssarivaunuja ja kranaatinheitin komppania. Tykistörykmentti johon kuuluu 36 kpl panssarihaupitsia, raketinheittimiä18 kpl, kranaatinheittimiä 24 kpl ja 24 kpl panssarintorjuntaohjusvaunuja. Ilmatorjuntaohjusrykmentti johon kuuluu 18 kpl ilmatorjuntaohjusvaunuja, ilmatorjuntapanssarivaunuja 6 kpl ja lähi-ilmatorjuntaohjuksia 36 kpl. Näiden lisäksi pioneeripataljoona, viestipataljoona ja tuki-ja huoltojoukot. Tela-ajoneuvojen lisäksi 200 kpl panssaroitua pyöräajoneuvoa ja 450 muuta pyöräajoneuvoa.

Taskulaskimen kertomaa. Kun kuuden venäläisen moottoroidun jalkaväkiprikaatin kalusto lasketaan yhteen, mennään Suomen koko sodanajan reservinkin käytössä olevan panssaroidun kaluston määrän yli niin että heilahtaa. Kylmä Totuus, Holodnaja Prada.

Sotatieteen professori eversti evp. Mika Hyytiäinen. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mitka-ovat-ven...

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #13

"Hyytiäisen mukaan Venäjän toistuvat sotaharjoitukset eivät ole hyökkäykseen valmistautumista, vaan venäläiset harjoittelevat puolustusvyöhykkeensä puolustamista, johon Suomikin sen näkökulmasta kuuluu."

– Hyvin tiivistetty, ja vastaa kysymykseen "mitä Venäjä Suomesta haluaisi".

Käyttäjän marttiakauppala kuva
Martti Kauppala Vastaus kommenttiin #14

Kylmä Totuus , Holodnaja Prada
Venäjän asevoimista 3/5 on sijoitettu Läntisen sotilaspiirin alueelle. Vastuu alue alkaa Pohjoiselta jäämereltä Muurmanskin Kuola niemimaan alueelta päättyen Mustallemerelle.

Rauhanajan organisaatiossa on koko läntisessä sotilaspiirissä yli 40 erillistä rykmenttiä tai pataljoonaa. Tärkeimpinä joukkoina ovat 12 moottoroitua jalkaväkiyhtymää, kaksi panssariprikaatia, viisi tykistöprikaatia, neljä tykistöohjusprikaatia, yksi raketinheitinprikaati, seitsemän ilmapuolustusprikaatia sekä yksi pioneeriprikaati ja yksi pioneerirykmentti.

Läntisen sotilaspiirin alueella rauhanajan maavoimien sotilaallinen potentiaali on huomattavan vahva. Sotilaspiirin alueelle on muodostettu kolme suurta armeijan yksikköä. Kuudes yleisjoukkojen armeija, on sijoitettuna entisen Leningradin sotilaspiirin alueelle ja sen esikunta sijaitsee Karjalan Kannaksella, Agalotovossa. Yleisjoukkojen toinen Kaartinarmeija, ja sen esikunta toimii Mulinoissa, Moskovan itäpuolella. Vuoden 2015 aikana muodostettiin Moskovan alueelle myös ensimmäinen Kaartin panssariarmeija.

Venäjä saa pelkästään läntisen sotilaspiirinsä alueelta kolmessa viikossa 100000-150000 miehen ja kaluston Suomen rajalle, ilman liikekannallepanoa ja reserviään. Sisäiset siirrot riittävät, muodollisesti Muurmanskin Kuolan niemimaan ja entisen Leningradin sotilaspiirin yhteisharjoituksessa, karjalan korpien alueella. Näillä voimilla ei Suomea miehitetä, mutta rajatut strategisesti tärkeiden alueiden haltuunotot kyllä onnistuisivat. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005986953.html

Natomaiden Liettuan, Latvian, Viron, Tanskan ja Norjan rauhanajan asevoimien kokonaismäärä ei ylitä 60000 miestä. Ruotsin ja Suomen rauhanajan armeijat ovat yhdessä alle 60000-70000 miestä. https://yle.fi/uutiset/3-8855345

Suomessa liikekannallepano ja reserviin pohjautuvan puolustusarmeija kokoaminen vaatii vähintäänkin kuukauden. Tämän ajan puolustus pitäisi hoitaa nykyisin käytössä olevien alle 40000 henkilön voimin. Aika on kriisitilanteessa korttipakan jokeri.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #15

Se on ihan sama mitä roinaa Venäjä rajan taakse rahtaa ruostumaan, jos Suomi on Naton jäsenä. Tällä hetkellä vähän lisäämällä kalustoa Suomen rajalla, tsuhnat ryhtyvät porukalla nöyristelemään.

Jos Suomi on Naton jäsen, Venäjä siirtää romunsa välittömästi muualle, missä niitä oikeasti voi käyttää johonkin. Muuten kun kävisi niin, että rautaa ilmestyisi tälle puolen rajaa vastaava määrä myös.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman Vastaus kommenttiin #13
Käyttäjän marttiakauppala kuva
Martti Kauppala Vastaus kommenttiin #37

Kiitos hyvästä ja aiheellisesta korjauksesta Jouni. Taisin nukkua niillä venäjäkielen 1 ja 2 kursseilla RUK'issa vuonna 1977. Terveisin ”Hurtti-Ukko”. Kylmä Totuus, Holodnaja Pravda.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen Vastaus kommenttiin #12

Reservin Majuri nyt mielestäni antaa väärän kuvan Jussi Niinistön ukakäsitteestään ja tämän hetkisestä sotilasopista. Puhumattakkaan realimaailmasta.

Niinistö on eittämättä yksi perehtyneimmistä puolustusministereistämme millä mittarilla tahaansa katsottuna. Hänen julkinen NATO-myönteisyytensä ei ole jäänyt varmaan keneltäkään huomaamatta ja mikä Suomen puolustuksen kannalta merkittävintä, niin Niinistön kaudella saatiin korvattua Tarja Halosen puolustustamme vahingoittava teko. https://yle.fi/uutiset/3-10710858

Jussi Niinistön ministerikaudella on järjestetty ennätysmäärä eri harjoituksia yhteistyössä sekä naton, että läntisten naapurimaiden kanssa.

Kaiken tämän lisäksi Niinistön konklaavista on esitetty jopa sadan Hornetin hankkimista.

Miten väite siitä, ettei hän tee mitään sopii yhteen kaiken tuon kanssa mitä puolustusministeri Niinistö on tehnyt?

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri Vastaus kommenttiin #18

Kerropa miten Niinistö määrittelee sotilaallisen uhkan, sovella sitä lähialueella syntyvään kriisiin ja ala miettiä, onko oppi 2000-lukua.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen Vastaus kommenttiin #21

Melko hankalaa soveltaa, ellet ensin kerro minkälainen kriisi on lähialueella syntymässä.

Käyttäjän marttiakauppala kuva
Martti Kauppala Vastaus kommenttiin #26

Sotatieteen tohtorin, eversti (evp.) Mika Hyytiäisen pohdintaa aiheesta. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mitka-ovat-ven...

Onko Venäjällä aidosti negatiivisia aikeita Suomea kohtaan?
Kuinka tähän vastaa alan ammattilainen? Sotatieteen tohtorin, eversti (evp.) Mika Hyytiäinen, ”Venäjällä on varmasti strateginen sotasuunnitelma joidenkin Suomen osien hyväksi käyttämiseksi, rakentamiseksi tai puolustuksen vahvistamiseksi. Varsinkin Lappi olisi Venäjälle tärkeä alue, sillä lähellä Murmanskissa sijaitsee tärkeä laivastotukikohta. Jos puhutaan ammatillisesti, sotilashan valmistautuu ihan varmasti”. Hän jatkaa, ”Sanoisin että Venäjä haluaa ettemme muuttuisi. Meidän muutoksemme on sille uhka. Kyllä me ehkä voimme omilla toimillamme saada sellaisen tilannekehityksen aikaiseksi, että Venäjä kokee olonsa sellaiseksi, että sen on pakko tehdä jotain. Mutta nyt en näe mitään syytä”

Mikä sotilaallinen kriisi voisi Suomea uhata? Tämä on tärkein kysymys.

Suomen turvallisuuden suurin uhka on jos Venäjän ja Naton välinen kriisi eskaloituu. Venäjän asevoimien keihäänkärki on Kaliningrad ja Leningradin ympäristö sekä pohjoisessa Kuolanniemimaa Muurmanskin alue. Näihin kolmeen keihäänkärkeen on keskitetty läntisen sotilaspiirin iskuvoimaa. Loput läntisen sotilaspiirin sotilaallisesta voimasta ovat Moskovan alueella. https://yle.fi/uutiset/3-8855345

Missä mahdollinen kriisi voisi eskaloitua? Ukrainassa, Valko-Venäjällä ja Balttiassa. Mitä tekee Nato? Ensimmäiseksi Nato sulkee Tanskan salmet. Leningrad sekä Kaliningrad, keihäänkärjet ovat pussissa Itämerellä ja Suomenlahdella. Nato voittaa aikaa omille vastatoimilleen. Silloin sotilaallisen intervention riski kasvaisi Suomessa ja Ruotsissa. Ei ainoastaan Gotlannin ja Ahvenanmaan alueella, vaan myös ratkaisevasti pohjoisessa. Kaliningradin sijoitettujen Iskander- ja Kalbir-ohjusten voimin hallitaan Gotlantia ja Ahvenanmaata, ei niitä Venäjän tarvitse miehittää. Venäjä on järjestelmällisesti kasvattanut sotilaallista voimaansa juuri Muurmanskin ja Kuolaniemimaan alueella, sattumaltako? https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005986953.html

Venäjän sotilasdoktriinin mukaan kriisi pyritään ratkaisemaan ja omia rajoja puolustetaan jo Äiti Venäjän ulkopuolella? Kylmä Totuus, Holodnaja Pravda.

”Voiman Venäjä” raportti löytyy tästä. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handl.....

Käyttäjän marttiakauppala kuva
Martti Kauppala Vastaus kommenttiin #21

Kylmä Totuus, Holodnaja Pravda.

Kuinka uhkakuvaan voitaisiin varautua (kommentti 39)? Ohjukset apuun

Suuri ongelma on yli 10 km yltävän ja 150 km kantavan ilma- ja ohjustorjunnan puute jolla Suomen strategisesti tärkeitä kohteita voitaisiin kriisitilanteessa suojella. Ratkaisevaa on monitoimihävittäjien riittävä määrä. Ilman ilmavoimien kaukoulotteista havainto, valvonta, tiedonvälitys- ja torjuntakykyä, myös tutkakatveiden yli tarvitaan, muuten torjuntaohjuksista ei ole hyötyä.

Eräs tällainen ohjusjärjestelmä olisi amerikkalainen MIM-104F (PAC-3) Patriot-ohjus. Ohjuksen realistinen korkeatorjuntakyky on 20 km ja kantama on 80 km. Ilmatorjuntakyvyn lisäksi ohjuksella on myös rajallinen kyky torjua ballistisia ohjuksia. Liikkuva järjestelmä perustuu kuorma-autoihin, nopeus tiellä 80-60 km/h. Maastoliikkuvuus on suomalaisissa olosuhteissa varsin rajoitettu, johtuen lähinnä hinattavista perävaunuista joten siirtyminen uusiin tuliasemiin ja toimintakyvyn saavuttaminen kestää lähes tunnin. Toinen heikkous on ohjuslavettien, tuliyksiköiden varsin rajallinen kyky levittäytyä riittävän laajalle, ohjuksen kantaman rajalle. Tämä ongelma johtuu keskitetystä komentokeskuksen viestintäjärjestelmästä, kaapelointi ja suojattu radioyhteys rajaa ohjuslavetin, tuliyksikön, sijainnin noin 75km päähän komentokeskuksesta.

Amerikkalainen MIM-104F (PAC-3) ohjusjärjestelmä on tehokas sekä suorituskykyinen strategisten kohteiden ja aluepuolustuksen suojauksessa sekä valvonnassa. Pienin operatiivinen ja taktinen yksikkö on patteristo jossa on neljä ohjuslavettia, tuliyksikköä. Jokainen patteristo tarvitsee myös tulenosoitus- ja valvontatutkat, sekä komentokeskus- ja tulenjohtoyksiköt, uusien ohjusten latauslaitteiston ja huolto sekä voimakoneyksiköt. Jokaisen ohjuspatteriston lähisuojaus vaatisi neljä jääkärikomppaniaa vahvistettuna FIM-92 Stinger-joukkueella sekä kahdeksan lyhyen kantaman Asrad-R ohjuspatterin omasuojan. Näin kriisitilanteessa suojattaisiin ohjuspatteristoja jotka eittämättä olisivat vihollisen ensivaiheen tuhoamislistan kärjessä.

Patteriston ohjusten määrä on 16 kpl ja torjuntasektori 360 astetta. Valvonta-alueen koko 40000-80000 km² ja torjunta-alueen koko 20000-40000 km², tutkakatve on ainainen riesa ja maasto-olosuhteet toimivat tehokkaina rajoitteina. Yhden patteriston muodostaman kehän halkaisija on noin 400 km. Siihen että Patriot-ohjuksilla pystytään suojaamaan 30 sotilaallisesti kriittisintä kohdetta, tarvitaan vähintään kolme patteristoa yhteensä 48 ohjusta, siis torjuntaohjuspataljoona.

Tällaisella 20 km korkeuteen yltävällä ilma- ja ohjustorjunnalla, saataisiin ilmasuoja kuitenkin vain kolmasosaan Suomen pinta-alasta eli noin 120000 km² alueelle, valvonta-alue toki kattaisi lähes koko maan.

Ilma-ja ohjustorjunta pataljoonan, hankinta, käyttöönotto ja koulutus kestäisi 7-10 vuotta. Tämä tarkoittaisi puolustusvoimiin vähintään 1500 uutta vakinaista sotilasvirkaa joiden tehtävänä on päivystys, valvonta 24/7/365 vrk, koulutus, ylläpito, huolto jne. Tämän lisäksi jokaisesta vuotuisesta kutsuntaerästä olisi koulutettava noin 200 henkilöä ohjusaselajiin ja sen reserviin.

Ilma-ja ohjustorjunta pataljoonan, mukaan lukien 240 ohjusta, varovainenkin hinta-arvio olisi 3-5 miljardia euroa.

Suorituskyky edellyttää että vähintään joka toinen ohjus osuu ja myös tuhoaa kohteen. Kun ohjus kerran on laukaistu, se on mennyt. Ja uusia tarvitaan heti lisää. Yksi ohjus maksaa noin 3 miljoonaa euroa, osui tai ei.

Tällainen varustautuminen eittämättä pistäisi vihollisen pohtimaan kriisin aiheuttamista ja sen hintaa sekä onnistumista. Riittäisikö se on eri asia.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/20170315220008...
https://en.wikipedia.org/wiki/MIM-104_Patriot
https://yle.fi/uutiset/3-9943130

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola Vastaus kommenttiin #12

Uhka ei ole mihinkään kadonnut. Se on aina olemassa ja on ollut satojen vuosien ajan. Historia sen todistaa.

Professori Aleksandr Dugin (isä kenraalieversti Gelij Dugin) on jo vuonna 1997 kirjoittanut kirjan "The Foundations of Geopolitics: The Geopolitical Future of Russia." Kirjan kirjoituksessa ovat olleet mukana kenraalit Nikolai Klokotov ja Leonid Ivashov. Kirjaa käytetään oppikirjana Venäjän armeijassa.

Suomen suhteen suunnitelmia kuvataan näin:

Finland should be absorbed into Russia. Southern Finland will be combined with the Republic of Karelia and northern Finland will be "donated to Murmansk Oblast".

Uhkaa voidaan vähentää sillä, että kynnystä hyökätä tähän maahan pidetään riittävän korkeana. Toinen tärkeä asia on kansan yhtenäisyys.
Marsalkka Mannerheim kirjoittaa muistelmiensa loppusanoissa mm. seuraavaa:

”Se opetus, minkä ennen kaikkea tahtoisin painaa tulevan sukupolven tietoisuuteen, on tämä: eripuraisuus omissa riveissä iskee tuhoisammin kuin vihamiehen miekka, ja sisäiset riidat aukaisevat oven ulkoa tulevalle tungettelijalle.”

Mitä eripuraisempi maa on sisäisesti, sitä helpommin pystyy siihen ulkopuolinen vaikuttamaan. Nyt eletään kyberhyökkäysten ja hybridivaikuttamisen aikaa.

Käyttäjän marttiakauppala kuva
Martti Kauppala Vastaus kommenttiin #22

Kylmä Totuus , Holodnaja Prada

Venäjä on sijoittanut Suomen lähialueelle noin 100-120 taistelukonetta. Näihin kuuluu hävittäjät, hävittäjäpommittajat, pommikoneet, tiedostelukoneet. Tämän lisäksi alueelle on sijoitettu 30-80 taistelu- ja kuljetushelikopteria. Kuolan niemimaan ja Leningradin alueen välillä sijaitsevat seuraavat tukikohdat ja lentokentät. Severomorsk-3, Monchegorsk , Olenogosrk joissa on Mig-25, Suhoi-24, ja Suhoi-33 hävittäjiä sekä Tupolev-22M3 tiedustelu- ja pommikoneita. Karjalassa Äänisen länsipuolella on Petrozavodsk’in (Petroskoi) ja Besovets’in tukikohdissa Suhoi-27 hävittäjiä. Alakurtin tukikohdassa 60 km päässä rajasta on Mi-8 kuljetus- ja Mi-24 taisteluhelikoptereita. Leningradin lähistöllä on Pribylovossa Mi-8 kuljetus- ja Mi-24 sekä Ka-52 taisteluhelikoptereita ja Pushkin’in tukikohdissa Suhoi-24 ja Suhoi-27 hävittäjiä. Ohjustukikohtia joissa on S-300, S-400, Iskander-ohjuksia löytyy Muurmanskin Olenja Guba, Karjalankannaksella Vaskealan aluella ja Zelenogorskissa sekä Reshetnikovossa. Iskander- ja Kalibr-K ohjustukikohta on Laukaassa (Luga).

Venäläistä geopolitiikkaa jota ei edes yritetä salata.
http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251205...

Suuri ongelma on yli 10 km yltävän ja 150 km kantavan ilma- ja ohjustorjunnan puute jolla Suomen strategisesti tärkeitä kohteita voitaisiin kriisitilanteessa suojella. Ratkaisevaa on monitoimihävittäjien riittävä määrä. Ilman ilmavoimien kaukoulotteista havainto, valvonta, tiedonvälitys- ja torjuntakykyä, myös tutkakatveiden yli tarvitaan, muuten torjuntaohjuksista ei ole hyötyä. Laivue 2020-hanke ja Hx- hanke saadaan kyllä kuntoon. Yhteistyö maa-meri- ja ilmavoimien kanssa kyllä toimii.

Voimaa, tahtoa ja kykyä. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006046877.html

Nykyisten varuskuntien määrää ei pidä kasvattaa, vaan päinvastoin. Tällä hetkellä palvelukseen astuu vuosittain noin 20000 henkilöä. Vuonna 2030 palvelukseen astuu vuositasolla 10000-12000 henkilöä.

Seiniin ja kasarmeihin sijoittaminen on hukkaan heitettyä rahaa. Koulutuksen laatuun ja kalustoon pitää panostaa, ennen kaikkea reservin osalta kertausharjoitusten määrään. Nykyiset valmiusjoukot pitää saada vähintään viiden panssariprikaatin kokoisiksi noin 15000 henkilöön, kattaen upseerit ja sopimussotilaat. Aika on kriisitilanteessa korttipakan jokeri. https://varusmies.fi/valmiusyksikot

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen Vastaus kommenttiin #24

"Venäjä on sijoittanut Suomen lähialueelle noin 100-120 taistelukonetta. Näihin kuuluu hävittäjät, hävittäjäpommittajat, pommikoneet, tiedostelukoneet."

Venäläinen TV ja lehdistö voisi joskus haastatella Venäjän johtoa, Putinia ym johtavia tovereita, mitä se tekee edistääkseen hyviä naapurisuhteita Suomeen.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #24

" Mitä eripuraisempi maa on sisäisesti, sitä helpommin pystyy siihen ulkopuolinen vaikuttamaan. Nyt eletään kyberhyökkäysten ja hybridivaikuttamisen aikaa. "

Jotta asia tulisi ymmärretyksi, psykologisen sodankäynnin tekniikoita käytettäessä, soveltamismenetelmä valitaan yhteiskunnallisen tilanteen perusteella ja hyökkääjän tarpeiden mukaan.

Jos vallitseva yhteiskuntajärjestelmä halutaan muuttaa, synnytetään kaaosta luomalla informaatiovaikuttamisen keinoin ristiriitaista tietoa populaatiossa.

Jos hyökkääjä haluaa säilyttää vallitsevan olosuhteen ja tilanteen, kuten Suomen kohdalla liittoutumattomuuden, pyrkii hyökkääjä ehkäisemään vapaata keskustelua ja kannustaa populaatiota itsekontrolliin.

Vaatimuksesi yksimielisyyteen palvelee Venäjän intressiä.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #22

" Mitä eripuraisempi maa on sisäisesti, sitä helpommin pystyy siihen ulkopuolinen vaikuttamaan. Nyt eletään kyberhyökkäysten ja hybridivaikuttamisen aikaa. "

Tuossa suhteessa suomalaiset elävät menneisyydessä. Suomen ollessa pakkoraossa ilman läntistä apua ja Neuvostoliiton melkein miehittämä, ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin viestiä yksimielisyyttämme ja olemista kaikki YYA-hengessä mukana.

Todellinen reaalinen uhka aiheutti pelon, pelko aiheutti pakon yksimielisyydelle ja yksimielisyydestä muuttui kansalliseksi yksimielisyysuskoksi.

Emme elä enää 40-lukua. Stalin on kuopattu. Neuvostoliitto kadonnut. Suomi on EU:n jäsenmaa. Suomi on Naton rauhankumppani ja kahdenvälisiä sopimuksia on puolen tusinaa. Harjoittelemme kaiken aikaa länsimaiden kanssa. Tilanne on kokonaan toinen, mutta uskonnostamme emme luovu.

Venäjä hyödyntää tätä tilannetta täysimääräisesti. Tyhmät suomalaiset eivät muuta turvallisuusratkaisuaan, koska eivät saavuta yksimielisyyttä sille muutokselle. Riittää, että 1-2 puoluetta on kompromentoitu vastustamaan Nato-jäsenyyttä. Jos yksimielisyysuskontoa ei olisi, Suomessa käytäisiin avointa turvallisuuspoliittista keskustelua ja Suomi olisi paljon vaikeampi kontrolloida ja riskialttiimpaa harjoittaa suoraa poliittisten päätöksentekijöiden painostamista.

" Uhka ei ole mihinkään kadonnut. Se on aina olemassa ja on ollut satojen vuosien ajan. Historia sen todistaa. "

Tuota harhaluuloamme Venäjä kaiken aikaa pyrkii vahvistamaan, niin kuin sinäkin.

Päivänselvä tosiasia on, että Venäjä ei tule ikinä hyökkäämään Nato-maahan eikä Nato Venäjälle. Kuitenkin suomalaiset uskovat täysin päinvastaista, eivätkä siksi uskalla hakeutua turvaan.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman Vastaus kommenttiin #9

"Paska reissu, mutta tulipahan tehtyä. Vituiksi meni koko vallankumous, Leino toteaa."

Pettynyt Jussi Niinistö tilasi avustajansa kanssa jallua

https://www.iltalehti.fi/eduskuntavaalit-2019/a/2e...

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola Vastaus kommenttiin #41

Sotakorkeakoulun dosentti Jussi Niinistö on toiminut neljä vuotta puolustusministerinä ja on toiminut hyvin. Hän toimii muuten edelleenkin niin kauan kunnes uusi hallitus astuu toimeen. Hyvä niin. Paljon tärkeitä asioita on saatu aikaan mm. asehankintojen osalta Valtioneuvostossa.
Jo se, että Niinistö jatkoi maan hallituksessa Jyväskylän puoluekokouksen jälkeen, oli maan kannalta erittäin tärkeää. Minä näen presidentti Risto Rytissä ja Jussi Niinistössä jotain samaa. Edesmennyt Ryti ja Niinistö ovat molemmat tinkimättömiä Isänmaan miehiä.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll Vastaus kommenttiin #42

#42

>Sotakorkeakoulun dosentti Jussi Niinistö on toiminut neljä vuotta puolustusministerinä ja on toiminut hyvin......... Paljon tärkeitä asioita on saatu aikaan mm. asehankintojen osalta Valtioneuvostossa.....

ooo

Puolustusvoimien puolustajana hän on saattanut toimia hyvin, vaan miten on kansan turvallisuuden puolustus

Käyttäjän marttiakauppala kuva
Martti Kauppala Vastaus kommenttiin #44

Sotakorkeakoulun dosentti Jussi Niinistö, puolustusministeri joka kasvoi tehtäviensä ja haasteiden mukana, res. yliluutnantti ”Särmä Jätkä”.

Ase- ja kalusto hankinnoissa luottanut sotilasalan asiantuntijoihin sekä tukenut heidän työtään. Telatykit, vastatulitutkat, ohjuskalustoa niin ilma- ja merivoimille, maavoimien uutta pst-sinkoa 66 KES 12 unohtamatta.

Tärkeimpänä puolustusvoimien aktiivinen harjoittelu- ja yhteistyö kansainvälisesti ja kotimaassa sekä hyvin hoidettu kansainvälinen puolustuspoliittinen yhteistyö.

Seuraavalla puolustusministerillä on isot saappaat täytettävänä.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll Vastaus kommenttiin #46

>.....Ase- ja kalusto hankinnoissa luottanut sotilasalan asiantuntijoihin sekä tukenut heidän työtään. ....

ooo

niin..... tuohon kykenee kyllä moni muukin.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #48

Niinhän sitä sanotaan, että luottamusmiehen tehtävä on luottaa.

Käyttäjän marttiakauppala kuva
Martti Kauppala Vastaus kommenttiin #48

”Puolustusvoimien puolustajana hän on saattanut toimia hyvin, vaan miten on kansan turvallisuuden puolustus”
Puolustusministerin tärkein toiminta-alue on puolustusvoimien ja puolustuspolitiikan hoitaminen.

Poliisi- ja muut turvallisuusasiat kuuluvat sisäministerin toimialaan.

Kenelle kuuluu rajavalvonta- ja rajavalvontalaitos sekä tulli, kulttuuriministerillekö?

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

No, otetaan tuosta artikkelista vielä Anna-Maja Henrikssonin kommentti: Hänen mukaansa Suomen kansa on sitä mieltä, että "Nato-jäsenyydestä voi olla haittaa Suomen turvallisuuspolitiikalle." - Onkohan oikein? Henriksson on Tassin mukaan sitä mieltä, ettei Suomen Natoon liittyminen ole mahdollista seuraavalla neljän vuoden hallituskaudella.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Henrikssonilta ei ole tullut oikaisua.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman Vastaus kommenttiin #6

Johan se Paasikivi jo sanoi, ettei Moskova ole käräjäoikeus ; )

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #7

Paasikivi totesi myös päiväkirjassaan , että
suomalaiset on ”helvetin tyhmä kansa”.

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen

Jos RKP:nkin puheenjohtaja on tuota mieltä, niin mitähän tästä tulee... :(

Kun Venäjä alkaa tosissaan uhkaamaan Suomea, niin Nato-jäsenyyden kannatus nousee kohisten. Mutta sitten taitaa olla jo liian myöhäistä.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Ymmärrämme kyllä Paasiveä, mutta Paasikivi ei ymmärtäisi suomalaisia.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Mikkola 9: "Näin oli myös viime sotien aikana, kun marsalkka Mannerheim ja Tasavallan presidentti Risto Ryti johtivat maata tahoillaan. Heistä on paljosta kiittäminen."

Olen juuri lukemassa Juhani Suomen kirjajärkälettä: "Mannerheim, viimeinen kortti?" ja tästä saa kyllä aivan toisenlaisen kuvan kyseisten herrojen kyvyistä. Mannerheim oli kykenemätön tekemään minkäänlaisia päätöksiä ja hänen mielipiteensä vaihtuvat melkein tunneittain. Ainoa järkevä syy tälle käyttäytymiselle oli, että hän pelkäsi suunnattomasti sotilasmaineensa menettämistä. Ryti taas uskoi viimeiseen asti Saksan voittoon, joten hänet oli syrjäytettävä edes jonkinlaisen rauhansopimuksen aikaansaamiseksi.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Ylisen kommenttihan tuo jonkin verran uskottavuutta Jussi Niinistön vertaamiselle Mannerheimiin ja Rytiin. Lieneekö Mikkola kuitenkaan tyytyväinen?

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

En ole lukenut yhtään Juhani Suomen kirjaa. Minulle riitti aikanaan tieto siitä, että hänellä oli yksinoikeus Kekkosen arkistoon. Sitä en tiedä, mikä on tilanne tänä päivänä.
Minulla on kirjahyllyssäni mm. Risto Rytin päiväkirja ja puolustuspuhe sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä, Mannerheimin muistelmat, kenraali Heinrichsin kirjoittama Mannerheim Suomen kohtaloissa I – II, Paasikiven päiväkirjat jne. Nämä kaikki ovat sodan eläneiden ja kokeneiden miesten kirjoittamia ja niissä ei ole jälkiviisastelun makua. Minulla on sanonta ”ei puheet, vaan teot”.
Mitä näihin miehiin tulee, niin saamme olla heille kiitollisuuden velkaa siitä, että ovat olleet osaltaan vaikuttamassa siihen, että tänään ovat vapaat vaalit. Edesmennyt isoäitini, erittäin kovia kokenut Karjalan evakko, pukeutui aikanaan parhaimpiinsa mennessään äänestämään.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No kait vuoden 2018 galluppi kertoo, että Natoon liittymistä kannattaisi Suomessa vain 23 % Itse arvelen, että enemmistönä Suomen Kansa ei halua liittyä Natoon

Käyttäjän KariMattiNivala kuva
Kari Matti Nivala

Jouni Snellman. Olen ollut huomaavinani Sdp:ssä on varovaista liikettä Nato myönteiseen suuntaan? siis kun olet ilmeisesti jopa puolueen jäsen niin... Olenko oikeassa?

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

En ole tuollaista huomannut. Sinun tietolähteesi saattavat olla paremmat kuin minun ; )

Käyttäjän KariMattiNivala kuva
Kari Matti Nivala

Siis jos näin on se on surullista! Suomi näet tarvitsee sen Nato jäsenyyden myötä tulevan artikla viiden ehdottoman turvatakuun.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

En ole huomannut mitään muutosta vasemmiston Nato-politiikassa tapahtuneen, mutta olen huomannut moista väitettä somessa levitettävän.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

https://twitter.com/charlyjsp/status/1117410610118...
Laitan tän vaan tähän.
Nyt on kaikkien puolueiden konsensus Natoon menoa vastaan.
Sitten vielä tuo mitä CSP nostaa esiin.
Tässä vaiheessa voi sanoa että toivo ei löydy Suomesta vaan Venäjän oppositiosta.

Käyttäjän ajjmikkola kuva
Jouko Mikkola

Puoluejohtajat ovat siis "putinisteja" ruotsalaista Henrikssonia myöten, mites tässä nyt näin on päässyt käymään? Salaliittoteorioiden mestarit Snellman ja Lappalainen varmaan selittää.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Ratkaisevin taistelukenttä sijaitsee viime kädessä suomalaisten korvien välissä.

Jos olemme Tukholman syndrooman kourissa, pelkäämme liikaa hakeaksemme itsellemme suojaa, ja vain toivomme kovasti. Meidän sukupolvemme onneksi välirauhan 1940-41 ajan Suomen valtionjohto oli sentään siinä suhteessa viisas ja säästi meidät balttien kohtalolta.

Jos olisimme realisteja, toimisimme kuten Baltian maat ja hakisimme hyvän sään aikana itseämme vahvempien ystävien suojaa – joko sitovalla kahdenvälisellä puolustussopimuksella suurvallan kanssa tai liittymällä Natoon.

Hyville suhteille Venäjän Federaation kanssa ei olisi Suomen puolella mitään esteitä tämänkään jälkeen, sen enempää kuin esim. Norjalla.

Niin tai näin, meneillään oleva Suomen maanpuolustuksen kehitystyö HX- ja laivue 2020 -hankkeineen sekä maavoimien kehittämisineen on oikeansuuntaista. Toivoa sopii, ettei tämän illan vaalitulos nosta valtaan sen sössijiä.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

>Missään ei seurata Suomen vaaleja yhtä tarkasti kuin naapurimaassa Venäjällä.

ooo

Mistä näin voi päätellä?

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Tuolla viittasin siihen, että Tass oli nähnyt artikkelinsa eteen paljon vaivaa haastattelemalla kaikki puheenjohtajat. Suomen vaaleja on seurattu tarkasti myös muissa venäläismedioissa.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#45

>......Tass oli nähnyt artikkelinsa eteen paljon vaivaa haastattelemalla kaikki puheenjohtajat......

ooo

Eikös se ole Tassin päivittäistä työtä ....

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset