Uusliberalismia

Uudet sellutehtaat - Suomen haiseva tulevaisuus

Aamun printti-Hesari kertoo, että Suomeen on vireillä peräti kuusi "valtavaa" metsäteollisuushanketta. Näistä viisi on sellutehtaita: etelästä pohjoiseen Kuopio, Haapajärvi, Paltamo, Kemi ja Kemijärvi.

Oli aika, jolloin suomalaiset metsäyhtiöt investoivat kauas maailmalle - Uruguayn ja Indonesian luonto oli heille halvempi kuin kotimaan. Jostain muistan kymmenisen vuotta sitten lukeneeni, että pohjoinen luonto - se mitä siitä on metsäteollisuuden jälkeen jäljellä - olikin ja onkin liian herkkä ja haavoittuvainen metsäteollisuudelle. Mutta nyt kiinnostaa taas suomalaisen ympäristön pilaaminen, kun taustalle on saatu kiinalaista rahaa. Kuopion selluhankkeen yksi osaomistaja on kiinalainen paperinvalmistaja Hengan International.

Metsäteollisuus käyttää valtavia summia viestintään, jolla pyritään parantamaan sen tahraantunutta imagoa ympäristöasioissa. Ties kuinka monta juttua olen viimeisen neljännesvuosisadan aikana lukenut siitä, ettei sellutehdas oikeastaan edes haise. Selityksiä on aina riittänyt, nytkin Äänekosken uudella "biotuotetehtaalla" "selvitetään hajuhaittoja."

Hesari onnistuu kirjoittamaan sellutehdashankkeista jutun, jossa ei mainita sanallakaan kuvottavaa löyhkää ja vesistöjen saastumista. Mutta paperi-Hesari onkin metsäteollisuuden vanhimpia ja luotettavimpia asiakkaita, joihin tietysti kuuluu myös Suomen hallitus.

https://yle.fi/uutiset/3-9955582

https://yle.fi/uutiset/3-8497880

https://yle.fi/uutiset/3-8304831

http://www.iltalehti.fi/talous/201805032200921018_ta.shtml

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (44 kommenttia)

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Suomi on alhaisen jalostusasteen maa. Tehdään sellua ja myydään mineraalivarat ulkomaille. Mutta näissä selluhankkeissa saattaa piillä löyhkää ja alhaista jalostuastettakin suurempi riski; riittääkö raaka-aine?

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Nämähän laivaavat eukalyptussellua Etelä-Amerikasta Suomen tehtaisiin, kätevää? Eukalyptus on iso rikkaruoho, joka imee kaiken veden maaperästä, mutta se kasvaa nopeasti siellä jossain, eivätkä heidän ympäristöasiansa meille tietenkään kuulu. Vai kuuluvatko?

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Ei kuulosta kovin järkevältä touhulta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kyllä suuri raha laskee riittävätkö raaka-aineet suunnitellulle tuotannolle. Ei siitä heitetä krundea ja klandea eikä sitä kysytä sinulta eikä minulta.

On iloinen asia Suomelle, että vihdoinkin maailmalla on uskoa investoida merkittävämmässä määrin Suomeen. Tätä olemme pitkään odottaneet. Ei meistä juuri kenenkään tarvitse alvariinsa seisoskella sellutehtaan kulmalla ilmaa haistelemassa.

Kun Stora Enso lakkautti sellutehtaan Kemijärvellä joitakin vuosia sitten, silloinen päätöksentekija Karvinen äksyili suustaan Lontoon kodissaan, että ei niillä leveysasteilla siitä milloinkaan kannattavaa saa. Jos kiinalaiset saavat, niin hyvä niin.

Ei perinteisen bulkkiteollisuuden tarvitse Suomessa kilpailla high techin kanssa. On hyvä, että voimme kehittää talouttamme monella eri saralla ja näin saavuttaa tukijalkoja, jotka eivät kaikki ala ontua samoista taloussuhdanteista johtuen. Nokian flagship aika on ollutta ja mennyttä eikä toivottavasti enää sellaisenaan palaa.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

"Kyllä suuri raha laskee riittävätkö raaka-aineet suunnitellulle tuotannolle."

Teollistaminen hinnalla millä hyvänsä oli itsensä Stalinin ajatus. Suomeen rakennettiin sotien jälkeen "raskas" teollisuus juuri hänen oppiensa ja suunnitelmiensa mukaan, kun sotakorvaukset piti maksaa ja idänkauppaa kehittää. Siinä ei todellakaan sinulta ja minulta ja viherpiiperöiltä kysytty mitään.

Kun aikanaan kierreltiin Suomea futista pelaamassa, niin kyllä varmasti kaikki vielä muistavat, missä haisi ja missä ei. Raha haisee, sanottiin silloin.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Uusia korkeamman jalostusasteen tuotteita kehitetään, tosin siihen on herätty varsin myöhään. Mutta ne eivät kaupallistu samaan tahtiin kuin kännykkäpelit. Se on fakta eikä pelkkää ahneutta tai asennevammaisuutta.
http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24...

Samoin puukuidusta tehtävät tuotteet eivät ole pois korkeasta elämänlaadusta, elintasosta. Voin hyväksyä sen, että ruokaloitten käsipyyhkeet ja uimahallien pefletit korvataan joillain muilla ratkaisuilla, mutta miten käy vaikkapa hygieniatuotteiden kuten pikkuhousun suojien. Ja millä materiaalilla meidän ja kiinalaisten PC:t pyyhitään, pyhän toimituksen jälkeen?

Pitäisi ainakin jo ottaa pää PC:stä, luopua "se on vain se teollisuus joka saastuttaa" ajattelusta ja ymmärtää, mikä kytkös sillä on omiin valintoihin.
http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/25...

Mitä sellutehtaan hajuihin tulee, niin hajukaasun keräilyjärjestelmillä on saatu merkittäviä parannuksia.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Eikä se ulkomaalainen tietotaitokaan loppujen lopuksi ole pahaksi, ellei nyt vallan halua kehityksestä kieltäytyä.
http://www.kosmoid.net/penicuik/Finlayson.htm
https://rsgs.org/finland-finlayson-finno-scottish-...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen Vastaus kommenttiin #30

Täällä myös tyhjentävä lista tulevaisuuden ja nykyisyyden biotuotteista.
Ettei siis "pelkkää sellua"!
https://www.smy.fi/metsabiotalouden-tulevaisuuskuv...

t. Sellun pilaajat

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #39

Ja onkohan meillä oikeastaan varaa tällaiseen väärin työllistetty -mentaliteettiin? Työttömiä piisaa ja innokkaimmat ovat ehdoin tahdoin tekemässä lisää työttömiä haluamalla kieltää kokonaisia elinkeinonhaaroja (turkisteolllisuus). Ja samaan aikaan meillä on "aikuisviihderavintoloita", joita ei muistaakseni ole yhtä innokkaasti haluttu kieltää. Joskus sitä tuleekin miettineeksi, kuinka takaperoisesti meillä ajatellaan.

Jos esimerkiksi Uruguayssa ajateltaisiin samalla lailla, UPM ei rakentaisi sinne uutta sellutehdasta, työpaikkoja ei syntyisi ja paikallinen rautatieverkko linkuttaisi lopullisesti historiaan sen sijaan, että kenties hyödyttäisi pitemmän päälle koko kansakuntaa.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...
http://www.lr21.com.uy/politica/1366416-upm-y-gobi...
http://ferrocarrilcentral.mtop.gub.uy/web/ferrocar...

Mikäs ihmisen toiminta ongelmatonta on, mutta jos nyt kuitenkin otettaisiin vastaan kehityksen mahdollisuus siitä kieltäytymisen sijasta.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

"Hesari onnistuu kirjoittamaan sellutehdashankkeista jutun, jossa ei mainita sanallakaan kuvottavaa löyhkää ja vesistöjen saastumista"

Täällä Kotkassa 60 vuotta sellu/paperitehtaiden varjossa viettäneenä uskallan opponoida tuota heittoa.

Kyllä , vuosikymmeniä sitten " raha tuoksui " vähemmän tai enemmänkin täällä Kaakon-kulmalla ; mutta ei enää vaikka tehtaat vielä pyörivätkin ..kyllä, kyllä virheitä sattuu niin kuin liikenteessäkin , mutta ne ovat harvinaisia poikkeuksia.

60-luvulla uitiin Kymijoen vaahtoisessa lipeäliemessä ( ei ole allergiaa..) , ainoa kala joessa taisi olla särki , nyt joessa uiskentelee lohet sun muut jalokalat...

Itse olen ollut mukana urakoitsijana asentamassa tehtaisiin vuosikymmenien varrella mitä imeellisimpiä- kymmeniä miljoonia maksavia- biopuhdistamoja ja vastaavia : olen siinä käsityksessä, että tehtailta nykyään- normitilanteessa- lähtevä vesi on lähes juomakelpoista.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Sama asia tuli oitis mieleeni. Snellmannin tiedot sellutehtaista tuntuvat olevan peräisin jostakin 60-luvulta, jonka jälkeen niitä ei ole päivitetty. Huomaamatta on myös jäänyt se, että sellutehdas on uusiutuvan energian nettotuottaja.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Kyllä vielä viime viikolla tuntui haju nenään, kun Kotkan ohi ajettiin mökkireissulla.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

60-luvulla vierailimme Saimaalla sijaitsevassa Lamposaaressa sukulaisten luona. Teki mieli uida (talo sijaitsi kesämökin tavoin rannassa), mutta noin jalkapallon kokoiset vihertävät kelluvat möykyt ja parin millimetrin pituiset uivat eliöt estivät kesäpäivän vesileikit. Siinä sitten seisoskeltiin laiturilla ja ihmeteltiin, miten naapuritalon tenavat polskivat välittämättä Kaukaan tuotoksista. Luumäellä sijaitsevasta Kivijärvessä ei ollut tuolloinkaan moista kuormitusta. 90-luvulla kävin vanhepien kanssa uudestaan vierailulla ja heti tervehtimisen jälkeen menin samalle laiturille ja kas kummaa ei mitään möykkyä tai eliötä vaan kirkas vesi. Prosessin parannus ja lainssädäntö yms....

Kymijoella oli joko 70- tai 80-luvulla tarjous japanilaiselta yritykseltä perata joki kuitujätteestä ruoppausmenetälmällä, mutta se ilmeisesti kariutui muun joenpohjan haitallisten jätteiden vapautumisen. Tuskin nuokaan japanilaiset olisavat vapaaehtoisesti ryssineet moista projektia...

Snellman, kannattaisi poistaa tämä sosiaalidemokraattinen provokaatio, ette tule koskaan olemaan pääministeripuolue, tyhmyys ei tiivisty vaan laajenee kuin maailmankaikkeus ennen niin ansiokkaassa puolueessa. Älkää aliarvioiko joutavalla propagandalla suomalaista ihmistä.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman Vastaus kommenttiin #29

Tässä ketjussa moni kertoo vanhoista ympäristötuhoista. Se ei vielä vakuuta minua siitä, että asiat olisivat nyt kunnossa. Talvivaarassakin ympäristörikokset tulivat kunnolla ilmi vasta kun yhtiön kassa oli ensin pumpattu tyhjiin...

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Mukulana kun ajeltiin autolla isovanhempien luokse, tiesi että kohta ollaan perillä kun "Rauma haisee". Tuli se nokkaan joskus Uuteenkaupunkiinkin kun tuuli oli sopivasta suunnasta.

Ei sielläkään enää pitkään ole raha haissut.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Metsäteollisuuden kuva ei kovin innostavalta kansantalouden näkökulmasta näytä. Paperin sijasta tehdään sellua. Se on paperin raaka-aine, joka aikaisemmin jalostettiin kotimaassa. Nyt se viedään jalostamattomana ulos, joten metsähehtaarin tuotto jää oleellisesti alhaisemmaksi kuin aikaisemmin. Suuret tehtaat tietenkin käyttävät puuta aikaisempaa enemmän, mutta ei se asiaa muuta. Lisääntyvä puun kulutus lisää työpaikkoja vain korjuussa ja kuljetuksissa ja niissäkin vain hitusen.

Toinen mielenkiintoinen asia on kiinalainen raha. Myös sellun ostaja on pääasiassa kiinalainen samoin kuin raaka-aineen jalostaja. Aika mielenkiintoinen kuvio raaka-aineen tuottajan ja paperin kuluttaja näkökulmasta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Asiat eivät ole niin yksinkertaisia. Suomeen tuodaan sellun raaka-ainetta kaukaa maailman toiselta puolen. Täällä tehdään siitä sellua ja kyllä, osa siitä myydään Kiinaan, mm. UPM:n ja Stora Enson sikäläiseen paperituotantoon.

Myös sellun tekeminen vaatii osaamista ja sitä opiskellaan korkeakoulutasolla. Valkaisumenetelmät ja keittotavat y.m. ovat alati muutoksessa ja niitä parannellaan yhdessä kysynnän luomien vaatimusten mukaisesti. Selluinvestoinnit hyödyttävät suomalaista kemianteollisuutta, metalliteollisuutta sekä konepaja- ja kuljetinlaiteteollisuutta, vain joitakin mainitakseni.

Investointien periaatteellinen vastustaminen huokuu kapeakatseisuutta ymmärryksessä siitä, mikä on kansantalouden kokonaisetu.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Niin, onko sulla Juha käsitystä siitä, mikä on sitten tuleva kansantaloudellinen kokonaisetu ja kuinka merkittävä se on? Vai perustuukos tämä vain uskoon? Kiistatta jotain hyötyä on, mutta paljonko se sitten lopulta on.

On yleisesti tiedossa, että metsäteollisuuden tuotekehityspanostukset Suomessa ovat olleet surkean pieniä eikä merkittäviä innovaatioita ole syntynyt. Ollaan keskitytty rakentamaan suurempia tehtaita ja myymään sellua alhaisen jalostusarvon tuotteena.

Ulkomaisten investointien houkuttelijat ja siihen uskovat tuntuvat kovin usein unohtavan sen, että myös ne voitot menevät sinne omistajalle. Tästä on herännyt jo kohtuullisen suurta kritiikkiä.

Jos lisäksi valtio ja EU tukee näitä hankkeita merkittävillä summilla kuten esim Kaidille 89 miljoonaa investointitukea, energiaa tuetaan myös palauttamalla sähköveroja, metsiin kohdistu erilaisia tukia yms, niin paljonko lopulta laitetaan rahaa ulkomaisen omistajan toiminnan tukemiseen? Mikä on lopullinen yhtälö?

Pääomistaja voi myös konsernilainojen yms kautta tulouttaa rahaa ilman veroja. Sellu viedään usein omistajan jatkojalostukseen, millä hinnalla?

Työllisyyttä syntyy jonkin verran ilman muuta ja metsänomistajat hyötyvät puun menekistä - se on selvää. Kokonaiskansantaloudellinen hyöty on kysymysmerkki ja onko se lopulta hyvä suhteessa panostuksiin sekä ajateltuna sen kautta, että rahoja oltaisiin sijoitettu muualle.

Kuudesta suunnitellusta tehtaasta kolme pisimmällä olevaa on kiinalaisomistuksessa. Neljäs eli Paltamo on julkistanut jo jonkun sopimuksen, jonka mukaan suurelta osin tuotanto myytäisiin kiinaisyrityksille. Omistuspohja on vielä avoin, mutta siihenkin voi tuon pohjalta arvella tulevan omistusta Kiinasta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #15

"On yleisesti tiedossa, että metsäteollisuuden tuotekehityspanostukset Suomessa ovat olleet surkean pieniä eikä merkittäviä innovaatioita ole syntynyt. Ollaan keskitytty rakentamaan suurempia tehtaita ja myymään sellua alhaisen jalostusarvon tuotteena."

Näin perinteiseen tuotteeseen ei ole helppo keksiä tutkimustyön pohjalta maailmoja mullistavia innovaatioita, mutta Suomi on ollut kehityksen eturintamassa mm. sellunkeiton oheistuotteiden (niin sanottujen "biotuotteiden") kehittämisessä jopa siinä määrin, että uusia selluinvestointeja on osittain alettu kutsuakin biotuoteinvestoinneiksi.

Niin ikään Suomi on ollut eturintamassa jo muutamien vuosikymmenten ajan kehittämässä kloorivapaita valkaisumenetelmiä, jotka perustuvat korkeakoulutason perustutmimukseen peroksidi-, happi- ja otsonivalkaisusta sekä entsyymien käytöstä. Valkaisuprosessi ei ole yksinkertainen milloinkaan, vaan se sisältää erilaisia sekvenssejä, joissa käytetään eri kemikaaleja erilaisten lämpötilojen ja paineiden sekä reagointiaikojen mukaisesti. Niin ikään itse sellun keiton kohdalla on kehitteillä erilaisia menetelmiä.

Tuo "voitto" teollisessa toiminnassa on itse asiassa vain "ylijäämäerä" viimeisen viivan alla. Yhteiskunnallinen hyöty tulee itse toiminnasta, palkoista ja niistä maksetuista veroista, heijastus- ja synergiavaikutuksesta ympäröivän yhteisön vireyteen ja taloudelliseen toimelaisuuteen, raaka-ainehankitoihin, kuljetuselinkeinoon j.n.e. j.n.e.

89 miljoonaa investointitukea on portsarin lantti, jos puhutaan miljardiluokan investoinnista, sähköverojen palauttaminen ei ole kustannus lainkaan, koska ilman tehtaan toimimista ei niitä veroja olisi palautettavaksikaan kerätty.

Kiina alkaa olla maailmassa yksi suurimmista paperituottajista, mutta siellä ei ole selluraaka-ainetta tarpeeksi. Puutetta ovat korvanneet mm. perinteinen olkiselluteollisuus, joka on ollut hyvin saastuttavaa sekä sitten toisaalta siistaukseen perustuva kierrätyskuituteollisuus. Modernimmat konttoritarvikepaperitehtaat tarvitsevat kuitenkin yleensä neitseellistä sellua tarkkoine valkaisuastevaatimuksineen. Siksi Kiinassa toimii myös useita suomalaisia paperikonelinjoja, jotka niin ikään ostavat sellua Suomesta ja kilpailevat kiinalaisten paikallisten paperituottajien kanssa.

Kaikissa maissa on nykyään valtion organisaatioita edistämässä ulkomaisia investointeja maahan. Näin on myös Suomessa asian laita. Jostain syystä kuitenkin edelleen elää jollain tasolla takaraivossa ajatus siitä, että "muukalaiset" tulevat. Muistan kuinka ennen EEC-vapaakauppasopimuksen solmimista 70-luvun alussa jotkut tahot pelottelivat kansaa, että, jos EEC-sopimus solmitaan, niin on vaarana, että tänne alkaa tulla ulkomaalaisia investointeja.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #20

Ensinnäkin biotuote, biotalous, biotehdas ja muut ovat suurelta osin vain vanhannimeämistä trendikkäämmin eikä läheskään aina todellista uutta.

Toiseksi kerrot kehityksen vaikeudesta. Suomalaisen metsäteollisuuden ratkaisu on ollut pitkälti olla edes yrittämättä:

"Suomessa ei ole montakaan alaa, jonka tutkimus- ja tuotekehityspanostukset olisivat metsäteollisuuttakin alhaisemmat.
Suomessa on iloittu metsäteollisuuden investoinneista. Hyvä niin. Samaan aikaan metsäteollisuuden pitäisi huolehtia tulevaisuudestaan pitkällä aikavälillä. Tätä silmällä pitäen alan tutkimus- ja tuotekehityspanostukset ovat perin vaatimattomia."

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/BnzDArZ...

89 miljoonan osalta olisi hyvä miettiä asiaa myös sen kannalta, mitä sillä voitaisiin muualla saada aikaiseksi ja mikä sen takaisinmaksuaika on. Yhtälö ei ole yksinkertainen.

Ulkomaisista investoinneista Suomen merkittävin nainen hallitusammattilaisena Sanna Suvanto-Harsaae toteaa viime Talouselämässä:
"Suomalaiset ovat nyt hurranneet pari vuotta, että jippii kun kiinalaiset tulevat ostamaan meidän yritykset. Mulla nousee hiukset pystyyn. Se tarkoittaa sitä, että ennen pitkää pääkonttorit siirtyvät Suomesta pois.Suomesta voi tulla satelliittipaikka, halpojen insinöörien r&d-kansa. Seuraukset ovat hirveät. Tottakai tarvitsemme myös ulkomaista pääomaa, mutta kansainvälinen tutkimus tukee tätä tulkintaani."

"Tanskalaiset hän kertoo jo ottaneen opikseen. Aikoinaan tanskalaien Danisco osti Suomen sokerin. Danisco taas meni pääomasijoittajille, jotka puolestaan myivät sen amerikkalaisille. Tanskaan jäi vain muutama tuotantolaitos. Tämä sai tanskalaiset säätiöt päättämään, ettei koskaan enää."
"Kaikissa suurissa listautumisissa on löytynyt kotimainen ankkuriomistaja, tai sellaisten kimppa."

Ulkomainen pääoma ei ole yksikäsitteisesti aina pelkästään hyvä asia.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Kommenttiin 8: "Suomeen tuodaan sellun raaka-ainetta kaukaa maailman toiselta puolen. Täällä tehdään siitä sellua ja kyllä, osa siitä myydään Kiinaan, mm. UPM:n ja Stora Enson sikäläiseen paperituotantoon."

En ole ihan tarkkaan seurannut selluteollisuuden kuvioita viime aikoina, mutta jokin peruskäsitys asioista on jäänyt 70-luvulta, kun olin sellutehtaassa töissä viisi vuotta.

Olen siinä vahvassa käsityksessä, että Suomeen ei tuoda sellun raaka-ainetta maailman toiselta laidalta lainkaan. Tuo raaka-ainehan olisi puuta. Onko joku nähnyt koskaan laivasta purettavan raakapuuta Suomen satamissa? Sitä tuodaan tai on takavuosina ainakin tuotu merkittäviä määriä aivan itärajan takaa junalla. Sitä ovat hyödyntäneet Itä-Suomen sellutehtaat ja tietääkseni kyse oli lähinnä koivusta, josta tulee lyhytkuituista sellua.

Suomeen ollaan investoimassa sellutehtaita aivan puuraaka-aineen saatavuuden ylärajalle, koska meillä on saatavilla raaka-aineeksi havupuuta, josta saadaan pitkäkuituista sellua. Ja sitä tarvitseevat yhä kasvavassa määrin mm. Kiinan paperitehtaat. Pitkäkuituinen sellu antaa paperintekjälle lujuutta paperiin.

Lyhytkuituista on kyllä maailmalta saatavissa eukalyptus-sellun muodossa aivan riittävästi. Mutta se pitkäkuituinen on Suomen valtti. Venäjällä olisi havupuuta sellutehtaiden raaka-aineeksi lähes rajattomasti, mutta kuka haluaa investoida miljardin Venäjälle, kas siinä kysymys? Ei toistaiseksi kukaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #31

70-luvulla oli tilanne hiukan toinen. Koko Suomen metsäteollisuus oli hyvin kotoperäistä kaikin puolin. 90-luvun alussa Suomen metsäteollisuus alkoi koeluontoisesti osittain keittää sellua myös eukalyptuksesta, mikä lienee ollut teollisuuden hiillostusta kotimaisia puuntuottajia kohtaan. Tämä vaihtoehto on pidetty takataskussa sittemmin tilanteesta riippuen. Ruotsissa tätä strategiaa sovellettin laajamittaisemmin aivan hiljattainkin:

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/art...

Venäjältä sen sijaan Suomeen on ostettu puuta jo pitempään ja tasaisemmin.

https://www.metsateollisuus.fi/uutiset/raakapuun-t...

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #34

Hyvä tarkennus. Eukaleptus-sellu keitetään ulkomailla, mutta ei niitä puita tuoda tänne.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Mitään ei ole opittu! Suomi on ja pysyy bulkkituotteen myyjänä ja huonon tuottavuuden maana. Laman aikana olisi ollut mahdollista satsata tuotekehitykseen ja tuottavuuden nostamiseen mutta rahat käytettiin osinkojen maksuun.

Uudenkaupungin autotehdasta hehkutetaan teknologiateollisuuden lippulaivana mutta siellä ei ole juuri mitään Suomen omia innovaatioita. Kokoonpanotuotanto on sijoitettu Suomeen vain edullisten työvoimakustannusten takia. Työvoimasta onkin pulaa, koska tehdas on saanut myös mainetta hikipajana.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Suomen paperinvienti on tonnimääräisesti noin kolminkertainen sellumäärään verrattuna. On aivan positiivista, että Suomen paperiteollisuus saa tarpeeksi kotimaistakin raaka-ainetta. Jokaisen maan tulee hyödyntää niitä resursseja ja varantoja, jotka sillä on käytettävissään. Ja kuten aiempana totesin, yksikään sellutehdasinvestointi ei jarruta pätkääkään myöskään hightech -puolen kehitystä.

Käsitys siitä, että Suomeen olisi investoitu autotuotantoon alhaisen työvoimakustannuksen vuoksi on suoraan sanoen absurdi.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

"Käsitys siitä, että Suomeen olisi investoitu autotuotantoon alhaisen työvoimakustannuksen vuoksi on suoraan sanoen absurdi".

Absurdia on myös, että samaan aikaan itketään sekä työttömyyttä, että työpaikkojen syntyä. Voi vain odottaa sitä, mikä poru sitten syntyy jos Mersu siirtää sen autotuotantonsa täältä pois.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #14

Ei kai kukaan ole vastustanut autojen kokoonpanoa Suomessa. Sen sijaan on arvosteltu sitä, että sitä hehkutetaan jonkinlaisena esimerkkinä korkealaatuisesta teknologisesta osaamisesta. Sitähän olisi täällä kehitettyjen suurta tuotekehityspanosta edellyttävien monimutkaisten tuotteiden tuottaminen joko täällä tai muualla, siis esimerkiksi suomalaisten autojen kokoonpaneminen Saksassa. Työpaikat Suomessa ovat eri juttu.

En myöskään näe absurdina käsitystä autojen kokoamisesta Suomessa työvoimakustannuksiltaan edullisena. Suomessa on pienemmät palkat kuin Keski- ja Länsi-Euroopassa mutta työvoima on lojaalia ja osaavaa. Sen lisäksi työläisistä pääsee halvalla eroon jos business alkaa tökkiä Hinta/laatu-suhde on siis houkutteleva.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #21

Niin, meillä on pitkä kulttuuri tavaraviennin kritiikittömästä tuijottamisesta. Jos ajatellaan Valmet Automotivea, niin sen liikevaihto on 300 miljoonan luokkaa. Tavaraviennin arvo henkilöautoille oli muistaakseni 2,4 miljardia. Tavaraviennissä lasketaan valmiin tuotteen arvo suoraan huomioimatta sitä, paljonko arvosta on syntynyt Suomessa.

Tuosta voi estimoida ns kotimaisen arvonlisäyksen, joka olisi noin 13 prosenttia.

Yhtään sen enempää ei ole autotehtaan tuoma osuus Suomen bruttokansantuotteeseen. Kaikki kunnia Uuteenkaupunkiin työpaikkojen luonnista ja hienoista diileistä, mutta sen merkitystä kansantaloudelle liioitellaan merkittävästi.

Toistaiseksi tehtaalla on yksi asiakas. Jos se lähtee ollaan lirissä. Toisaalta Suomessa on Euroopan helpoin lainsäädäntö tehtaan lopettamiselle mikäli asiakkaita ei ole - se on hyvä muistaa. Käsittääkseni tehdas ei ole vieläkään voitollinen.

Suomen tavaraviennin ykköseksi nousi muuten diesel. Sen kotimainen arvonlisäys on 17 prosenttia - se osa arvosta jää Suomeen olettaen että omistuskin on kotimaista. Siinäkään ei ole hurraamista, kun suurin osa tavaravientiin merkitystä arvosta menee ulkomaille.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #14

Autotehdas on tällä hetkellä Suomen suurin yksittäinen tehdastyöantaja ja se säteilee hyvinvointia paitsi Vakka-Suomeen, myös pidemmälle. Siellä käydään töissä ainakin 100 km:n päästä Porista. Tehdas on synnyttänyt myös alihankintayrityksiä ympäristöönsä ja pöhinä Ukissa on isoa, kaupungin väkiluku on kasvussa pitkän taantuman jälkeen ja kouluja, päiväkoteja, hotelleja ja ravintolapalveluita rakennetaan ja laajennetaan, iso elintarvikekauppa on auki klo 23:een joka päivä jotta voi paremmin palvella vuorotyöläisiä.

Todella absurdia porata tästäkin asiasta.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Ei sellun tuottaminen ole jatkojalostuksen este vaan päinvastoin. Oikea kysymys kuuluu, jos jatkojalostus ei kannata täällä, miksi ei.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Jatkojalostuksessa pitää tehdä tuotteita, joita halutaan maailmalla ostaa. Sen eteen ei Suomessa ole tehty töitä vaan tyydytään sellunkeittoon. Ei ole välttämättä kyse jatkojalostuksen kannattavuudesta vaan siitä, että täällä ei ole yrityksiä kenellä olisi kykyä myydä tuotteita maailmalla esim kuluttajamarkkinoilla. Eikä myöskään panostuksia alueen kehittämiseen.

Aina syy ei ole olosuhteissa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Totta, sellun tuotanto ei ole jatkojalostuksen este. Mutta meillä tuotetaan jo suunnattomat määrät sellua jalostamatta sitä täällä. Vaikka esimerkiksi viimeisimmän suurinvestoinnin eli Äänekosken yhteydessä sitä kovasti hehkutettiin. Juurikaan mitään ei ole näkynyt, ei edes suunnitelmia, ainakaan vielä.

Ja olen samaa mieltä kysymyksestä mutta laajentaisin sitä: onko kysymys kannattavuudesta vai paremmasta kannattavuudesta jossakin muualla? Mitä jatkojalostus edellyttäisi täällä sellaista mitä täällä ei mukamas ole? Mikä oikeastaan on alan kapitalistien ansaintalogiikka?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #19

Kuten aiemmin jo totesin, paperia viedään Suomesta tonnimääräisesti kolme kertaa enemmän kuin sellua.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #36

Paperin vienti ja tuotanto Suomessa laskee noin 4% per vuosi, joten trendi on laskeva monta vuotta peräkkäin. Kartongin osuus verkkokauppojen osalta on ollut nousussa - eri asia on sitten onko kapasiteettia tehdä lisää. Uusista tehdashankkeista en ole kuullut.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Kommenttiin 9: "Mitään ei ole opittu! Suomi on ja pysyy bulkkituotteen myyjänä ja huonon tuottavuuden maana."

Kyllä on opittu ainakin paperi- ja selluteollisuudessa ja kantapään kautta. Koko paperitehtaiden vuorineuvoskaarti vannoi korkean jatkojalostusasteen tuotteisiin. Kun Uudenkaupungin sellutehdas rakennettiin n. 1975, monet oli sitä mieltä, että se oli viimeinen sellutehdas, joka Suomeen rakennetaan.

Ja niin Suomeen investoitiin vuosina 1975-2000 suuria ja uusia paperikoneita, joilla tehtiin korkeimman jalostusasteen paperilaatuja taidepainopaperia myöten. Se oli paha ja väärä strateginen ratkaisu. Vuorineuvokset eivät ottaneet vakavasti maailman digitalisaatiota, jonka myötä paperin kulutus pienenee. Senpä vuoksi suomalaisetkin paperikonsernit UPM ja StORA-ENSO alkoivat sulkea paperikoneita Europpassa yksi toisensa perään 2000 jälkeen. Mm. Karvinen ei tajunnut maailman muuttumista ja sulki Kemijärven sellutehtaan, kun nyt sinne ollaan rakentamassa uutta.

Yksi konserni haistoi muutoksen tuulet ja se oli Metsäliitto/Metsä Group. Se investoi kartonkiin ja pehmopaperiin, kun muut investoivat paperiin ja se tuli lähes kriisiyhtiöstä voittajana ulos. Maailma nimittäin käyttää yhä enemmän kartonkia pakkausmateriaalina sen kierrätettävyydestä johtuen.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Ei nykyaikaiset sellutehtaat enää haise rahalle sillä sulfaattimenetelmän sivutuotteena syntyvät rikkiyhdisteet osataan hallita päästämättä niitä ilmaan. Mutta on totta, että selluloosa on bulkkia ja oikeastaan vielä halpaa raaka-ainetta vaikka onkin suunnattoman kalliilla investoinnilla prosessoitua.

Ehkä ennemminkin kannattaisi panostaa niihin moniin selluloosan jatkojalosteisiin eikä sen itsensä vientiin. Entistenkin tikkosoppakeittämöiden tuotoksissa riittäisi jalostamista, samaten kuin niiden jätelipeissä.

Ehkä myös tikkusopan keitto yliopistollisena oppiaineena vaatisi tarkastelua. Eiköhän kyse ole pikemminkin tehtaiden itsensä kontolle kuuluvasta tuotekehitystoiminnasta (jota toki kannattaa tukea hyvällä ja laajalla kemian ja biokemian osaamisella ja tutkimustoiminnalla yliopistoissa).

Toisaalta on toki hieman hassua, että pitkään, vuosikymmeniä kasvaneesta puusta keitetään tikkusoppaa josta puristetaan paperia joka tärveltyy vessassa kertapyyhkäisyllä. Jotenkin kaipaisi, että pitkään kasvanut puu pääsisi pitempikestoiseen käyttöön.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Jos harvennuspuuta ei saa tehdä selluksi tai polttaa, niin minne ne sitten kärrätään. Loppuu pian tukkipuu ja risumajoissa asutaan sen jälkeen. Esim. Kainuussa on ollut kuitupuusta ylitarjontaa ja tahtovat kasvatusmetsät riukuuntua tai pusikoitua.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Ei kai kukaan ole ollut kieltämässä sellun keittämistä vaan ollaan huolissaan viennin jalostusasteesta. Kun se sellu kannattaisi jalostaa ensin täällä Suomessa niiksi korkean jalostusasteen tuotteiksi. Noin siis kansantalouden ja kansalaisten talouden kannalta mutta päätöksiä tehdäänkin pikemminkin puunjalostuskapitalistien ehdoilla.

Pusikot kannattaisi syöttää elikoille ja käyttää vaikka lämmitykseen jos ei muuta keksitä. Ja keittää harvennuskuitupuusta sitä sellua mutta jalostetaan se myös täällä pidemmälle.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Valtio satsaa mieluummin aurinkokennoihin ja akkuteknologiaan kuin puunjalostuksen kehittämiseen vaikka juuri puussa Suomella olisi eniten voitettavaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuli sellusta mieleeni kun olin aikoinaan saapumassa Yhdysvaltoihin Japanista ja kone laskeutui Oregonin Portlandiin. Passintarkastaja tutki tietojani ja totesi: "Oh, you´re from Finland. Do you know what would happen if the Finns invaded the moon?". Vastasin, ettei minulla ollut aavistustakaan. Hän vastasi: "They would build a pulp mill up there!" Sitten hän nauraa hekotteli omalle puujalkavitsilleen.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Ehkä kuitenkin vasta saunan jälkeen?

BtW asian sivuun: avaruuslennot ovat nyt mahdollisia suomalaisllekin sillä venäläiset ovat kehitelleet avaruusasemalle sopivan banjan.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Pieni kevennys sellumiesten strategisiin avauksiin. Enso-Gutzeit oli päätekijä, kun suomalaiset rakensivat ensimmäisen sellutehtaan ulkomaille Kanadan Kitimatiin 1960-luvun lopussa. Aluksi tehtaalla oli tuotantovaikeuksia ja asiantuntijoita piti lähettää Kanadaan laittamaan asioita kuntoon. Niin sinne meni myös eräs alan piireissä tunnettu automaatiomies. Esimies odotteli pitkään raporttia Suomeen, että miten siellä asiat oikein sujuu. Lopulta raportointitarve tavoitti automaatiogurun ja ennen pitkää esimies Suomessa saikin raportin, joka oli lyijykynällä kirjoitettu ruutupaperille: "Hyvin menee" ja nimi alla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset