*

Uusliberalismia

Ei se niin mennyt

"Suomen ruotsinkielinen rahamaailma aikoi kaapata Yhtyneet Paperitehtaat," kirjoittaa Tuomo Olkkonen. Ei se niin mennyt. Hallussani on alkuperäistä aineistoa, joka osoittaa, että suhteellista omistusta yhtiössä oli ennen kohtalokasta vuoden 1950 yhtiökokousta lisännyt suomenkielinen pääoma, ei ruotsinkielinen. Jos joku oli kaappaaja, se oli Urho Kekkonen, joka oli ryhtynyt yhteisiin bisneksiin teollisuuspatruunoiden kanssa.

Kannattaa ehdottomasti lukea pääministeri Kekkosen salanimellä kirjoittama häväistyskirjoitus Suomen Kuvalehdestä 5.1.1951, jonka Olkkonen jutussaan mainitsee. Se löytyy doria.fi-linkistä. Tuolla tavalla Suomea johdettiin 30 vuotta. Kysymys oli henkilökohtaisesta kaunasta Kekkosen ja Juho Hämäläisen välillä, joka oli alkanut jo yliopistolla 1920-luvulla.

Olkkosen artikkelista selviää, mistä todellisuudessa oli kysymys: "Kansallis-Osake-Pankin pääjohtaja Matti Virkkunen kehotti Turjaa keskustelemaan uudesta lehtihankkeesta. Näin tapahtui vielä vuoden 1951 puolella. Virkkusen lisäksi paikalle tulivat mm. Urho Kekkonen, Yhtyneitten Paperitehtaitten johtaja Juuso Walden ja Kustaa Vilkuna."

Pääministeri ja suurpankki perustivat oman lehtensä. Jostain syystä Olkkonen ei näe siinä mitään outoa sananvapauden kannalta. Mukana oli tietysti Jahvetti, joka oli pakinoissaan vahvasti Kekkosen ja Waldenin puolella Yhtyneitä Paperitehtaita koskevassa kiistassa.

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/7821/TMP.objres.2591.html?se...

https://sananvapauteen.fi/artikkeli/198

EDIT: korjattu yhtiökokouksen pitovuosi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän SiniLappalainen kuva
Sini Lappalainen
Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Joo paitsi että en ole käynyt edes läpi kaikkea, sain papereita vasta hiljattain. Sieltä on tähän mennessä muuten löytynyt yksi sinun isäsikin kirje Juho Hämäläiselle, jossa hän kiittää saamastaan Nostradamus-käsikirjoituksesta, mutta sanoo, ettei hän usko ennustuksiin.

Käyttäjän SiniLappalainen kuva
Sini Lappalainen

Oho. Voiko näin jälkikäteen sanoa että olisi pitänyt uskoa?

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman Vastaus kommenttiin #3
Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Kekkosta taisi ärsyttää Juho Hämäläisen hyvä ruotsin kielen taito. Kekkonen viittaa häväistyskirjoituksessaan lausuntoihin, joita Hämäläinen oli antanut ruotsalaisille lehdille puhujamatkallaan Ruotsissa. Omalla sodanaikaisella matkallaan Ruotsiin Kekkonen kai lähinnä ryyppäsi, niin kuin olen jostain - en omasta aineistostani - lukenut.

Hämäläinen yritti sovitella riitaa Kansallis-Osake-Pankki/Walden-ryhmän ja Björnbergien välillä, mutta Kekkosen kirjoitus teki hänestä asiaan perehtymättömän yleisön silmissä sen osapuolen. Myöhemmin Kekkonen lakkautti Hämäläisen viran.

Käyttäjän SiniLappalainen kuva
Sini Lappalainen

Se riita taisi kuitenkin raueta. Kekkoslaisten harmiksi kenties.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

No lopullisesti tuo riita raukesi vasta, kun Kansallis-Osake-Pankki meni 1990-luvulla nurin. Vielä Merita Pankissa entisiä syppiläisiä kutsuttiin "serbeiksi" ja entisiä koppilaisia "kroaateiksi." Minä asioin sekä OP:ssä että Nordeassa eli pyrin isoisän tavoin puolueettomuuteen kieliriitojen suhteen ; )

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

"Walden myös oli Kekkosen mies (se muuten tuntui Myllykoskella kylmän kalseana suhtautumisena juuri valittuun presidenttiin)."

https://www.ilkka.fi/mielipide/kolumnit/perhekapit...

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Juho Hämäläisen 16.1.1951 päivätty selvitys Holdingin johtokunnalle Yhtyneiden Paperitehtaiden yhtiökokouksesta 21.12.1950, liitteenä johtokunnan kokouksen pöytäkirjassa: "(...) Kun tuli esille sen paikan täyttäminen, johon johtaja Björnberg ehdotti minua, esitti vuorineuvos Walden tämän jälkeen vastaehdokkaaksi ministeri Sakari Tuomiojan, jonka nimeä ei aikaisemmissa neuvotteluissa oltu mainittu."

Holdingin johtokunta lausui, ettei se "17.1.1951 pitämässään kokouksessa ole havainnut, että pääjohtaja Hämäläinen olisi sanotussa tilaisuudessa (=Yhtyneiden Paperitehtaiden yhtiökokouksessa, J.S.) toiminut vastoin (Holdingin) johtokunnalta saamiaan ohjeita." Jäsen Huotinen esitti eriävän kantansa.

Kekkonen näyttäisi siis tältä osin olleen väärässä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Tähän asti blogistin kertomus vaikutti uskottavalta, mutta nyt mennään kyllä mahdottomuuksiin: että Kekkonen olisi joskus ollut joltakin osin väärässä.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Kekkonen ja Hämäläinen olivat lähes samanikäisiä Kuopion takaa Helsingin seurapiireihin päässeitä nousukkaita, joista kumpikaan ei pitänyt kynttiläänsä vakan alla. Isäni kertoi, että lakkauttaessaan Hämäläisen virkaa Holdingissa Kekkonen tarjosi hänelle Alkon pääjohtajan paikkaa. Tämä oli kuulemma "loukkaus." Hämäläinen jätti politiikan ja valtion hommat ja ryhtyi maaspekulantiksi 1950-luvun puolivälin tienoilla.

Toimituksen poiminnat