*

Uusliberalismia

Ullakon aarteita - Oskari Tokoin kirje

Hallussani on historiallisia dokumentteja, joilla voi olla yleistäkin mielenkiintoa. Julkaisen tässä niistä yhden, Oskari Tokoin kirjeen Kalle Hämäläiselle. Tokoi oli Wikipedian mukaan maailman ensimmäinen sosialidemokraattinen pääministeri. Kannattaa lukea ajatuksella, maahanmuuttajan ja turvapaikanhakijan arki ei ole aina helppoa.

"O. Tokoi 224 Main str. Fitchburg Mass. U.S. 26.1.22 (= päiväys)

Kalle Hämäläinen THE Pass. Man.can.

Hyvä Toveri,

Kiitos suuri kirjeestäsi, jonka sain eilen. Huomasin kirjeestäsi, että sinä et pidä oikein siellä olostasi. Senhän kyllä arvaakin, että sellaisessa sakissa tulee ikävä ja vaivaloiseksi elämä.

Kuten sanomalehdistä jo sanoit nähneesi, ovat ilmiantajat seuranneet minunkin jälkijäni ja kun ei muu enään auttanut, niin toimittivat, että minä vangittiin Uudenvuoden aatto-iltana, juuri kun olin lähdössä puhumaan Gardneriin. Minut vangittiin muka suomalaisena anarkistina ja sain olla kolme vuorokautta poliisiputkassa ennenkuin pääsin takausta vastaan irti. Sitten se kuulustelu piti olla t. k. 18 p:nä, mutta lykättiin sitten ensi kuun 1 p:ään ja tulee kuulustelut toimitettavaksi täällä Fitchburgissa.koska täällä kuuluu olevan sellaisia.jotka aikovat todistaa minua vastaan m.m sen Vihtor Kososen poika on tullu Suomesta ja on täkäläisen lahtarilehden toimittajana ja hän kait on yksi. Niitä ilmiantajia taitaa olla enemmältäkin ja ties minkä väristä sakkia se kaikki lieneekin. Alustavissa kuulusteluissa sain senverran kurkistella niihin syytös papereihin, sen tutkia tuomarin hyvän-nahkaisuuden vuoksi, että sain nähdä vähän yhtä ja toista, jota en olisi muuten tiennykkään. Sain nähdä, että imiantoja on tehty tämän maan hallitukselle jo siihen aikaan kuin met saavuttiin canadaan ja varotettu, että pitää silmällä sellaisia henkilöitä, jos ne yrittävät Yhdysvaltain puolelle. Silloin oli ilmi annettu minä ja sinä. Meidän kumpaisenkin nimet näkyi olevan papereissa, joten tiedät, mitä sinunkin suhtees on jo puuhattu. Se että minä satuin pääsemään tänne on ilmeisesti ollut vahinko, sillä näillä viranomaisilla, jotka minun laskivat maahan, ei nähtävästi ollut kaikista näistä tarkkaa tietoa, ja nyt jälestä päin koetetaan korjata erehdystä, karkottamalla minut maasta.

Mutta asia ei olekkaan enään niin yksinkertainen kuin se olisi ollut silloin, sillä asiasta on tullut julkinen juttu ja viranomaiset ovat hiukan kiusallisessa asemassa. Sanomalehdistö on kiinnittänyt asiaan ihmeellisen suurta huomiota ja minä olisin saanut huutaa ja hosua, jos kuinka paljon, ilman että kukaan ameriikalainen olisi siihen kiinnittänyt mitään huomiota, mutta nyt suurten lehtien reportterit ovat juosseet luonani ja julkaisseet palstamäärin selostuksiani suomen asijoista ja valkoisesta terrorista siellä. Samalla on myöskin yleinen mielipide asettunut minun puolelle. Monet poliittisesti vaikutusvaltaisessa asemassa olevat henkilöt ovat ryhtyneet puolustamaan asiaani ja on suuria toiveita olemassa, että koko jutusta tulee ilmiantajille suuri pannukakku. Jos juttu raukeaa, niin minun asemani täällä siitä suuresti paranee, sillä minun julkiselle toiminnalleni on silloin paljon suurempi kantavuus kuin ilman sitä olisi ollut. Nyt jo monet Ameriikalaiset arvokkaat poliittiset yhdistykset ovat pyytäneet minua tulla selostamaan heille suomen vallankumouksen syitä ja vaiheita, joten vastustajat tyhmyydessään ovat mahdollisesti tehneet aikamoisen karhun palveluksen asialleen. Samalla tulee myöskin periaatteellisesti ratkaistuksi sinunkin maahan pääsysi ja jos minä saan jäädä maahan, niin täällä olevat toverit ryhtyvät heti hakemaan sinulle julkista maahanpääsy lupaa. Jos taas minut karkoitetaan, niin turhaa on silloin snunkin tänne yrittää, kyllä ilmiantajat siksi läheltä tuntuvat seuraavan meidän jälkiä, ettei niiltä varkain pääse. Jos minut määrätään poistumaan maasta, niin luultavinta on, että ne määräävät poistumaan canadaan ja silloin ei auta muu kuin tulla sinne ja siellä kait sitä sitten taas tavataan.

Se Aaltonen, josta kysyit on kyllä erittäin reilu ja kunnon mies, jonka kanssa tulee toimeen ja hän kyllä sinulle antaa työtä, mutta se hänenkin asuntonsa ja työpaikkansa on täällä yhdysvaltain puolella, niin että pitempiaikaisesti hänenekin on mahdoton pitää työssä sellaista, joka ei ole virallisesti maahan laskettu. Jos minut karkoitetaan täältä, niin minä kyllä käännyn Aaltosen puoleen sillä on mahdollista, että hän tarvitsee miehen tai kaksikin canadan puolella, sillä hän välittää suuria määriä halkoja myöskin Canadan puolella ja siinä hommassa mahdollisesti hän tarvitsee miehiä siellä candan puolellakin. Mutta joka tapauksessa on siitä nyt aikaista puhua, ennekuin tämä minun juttuni saa lopullisen ratkaisun. Jos minä saan jäädä tähän maahan, niin minä lähden Suomen Sosialidemokraatisen puolueen puhujana kiertomatkalle tänne idän valtioihin ja koetan rueta puhumaan S. Sosiaalidemokraatiselle puolueelle vaalirahaa, että ne saisivat siellä ääniä kokoon ja mahdollisesti sitten läpi ajetuksi sellaisen amnestian, että mekin voisimme mennä sinne takaisin. Sillä sehän se vasta lopullisesti ratkaisee meidän kohtalomme ja lopettaa tämän vaivaloisen vaelluksen ja ainaisen taistelun salurkkijoita vastaan.

Ole nyt rauhallisesti siellä kämpällä toistaiseksi, vaikka sen tuntuu tietenkin vastenmieliseltä, mutta muutakaan neuvoa ei tälläkertaa ole olemassa. Kuin tämä minun asiani ratkeaa, vaikuttaa se nähtävästi hyvin ratkaisevasti sinunkin kohtaloosi.

Muuten minä voin erittäin hyvin ja asun yhtä mukavasti kuin ennenkin ja toverit täällä ovat erittäin ystävällisiä ja hyviä, niin että minulla ei olisi mitään valittamisen syytä kunhan pääsisi eroon noista ilkeistä seuralaista.

Wettonille minä olen kirjoittanut ja kyllä minusta myös tuntuu kovin epäiltäviltä ne Wettonin hommat. Hänellä kyllä mahdollisesti olisi hyvä tarkoitus, mutta hänellä ei ole ollenkaan käytännöllistä toimeenpanokykyä, ja senvuoksi ne hänen hommansa ovat niin pitkäveteisiä ja kaikinpuolin hankaloita. Minun täytyy tunnustaa suoraan, että minusta tuntuu vastenmieliseltä lähteä näinkin jo lopulla ikäänsä (Tokoi kuoli 41 vuotta myöhemmin vuonna 1963) erämaahan uutisviljelijäksi kärsimään vilua ja nälkää vuosikausiksi, silloin kuin maailmassa on sentään jo asuttujakin paikkoja ja edes jonkinlaisia kulttuuri keskuksia, joissa tuntee sentään olevansa ihmisten ilmoilla. Nyt varsinkin kuin minun perheenikin kuluu tulleen suomeen, niin täytyisi koettaa jotain tehdä senkin eteen ja sen toimeentulon auttamiseksi ja kuin menee korpeen, niin sellaiset mahdollisuudet ovat kerrassaan lopussa.

Terveisiä paljon ja hyvää vointia ja kirjota heti taasen, että saan kuulla asijoistasi. Minä myös kirjoitan heti kuin tutkinto on pidetty niin saa jo vahan kuulla, mihin pain se asia alkaa kallistua. (Lopusta ovat unohtuneet konekirjoitettuun tekstiin käsin lisätyt ä:n pilkut)

Terve siis taas ensikertaa, Toverillisesti:

Oskari Tokoi"

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Oskari Tokoi olikin Suomen työväenliikkeessä itsenäisyyden alkuaikoina hyvin erikoinen johtohahmo kansainvälisine kosmopoliittisine taustoineen. Hän ajautui monissa kysymyksissä hiukan eri linjoille liikkeen massojen kanssa juuri tästä johtuen. Esimerkiksi Tokoi ei kannattanut työväenliikkeen ajamaa kieltolakia, koska hän oli maailmaa nähnyt, muuallakin kuin jenkeissä. Suostui siihen kuitenkin sitten pitkin hampain, kun ei moisesta halunnut tehdä kynnyskysymystä.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Todella mielenkiintoinen blogi. Kuuluin itsekin pitkään Oskari Tokoin Fitchburgissa perustamsn Raivaaja-lehden tilaajiIn.

Lisää tällaista, Jouni.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Kyllä suomalaiset ovat kieltolakinsa ansainneet seuraavat sata vuotta.

Auto, alkoholiverojen ja annistelun kanssa painiessa menee vielä muutama sukupolvi.

Sitten vuonna 2100 ilmetellään nykyisiä pölvästejä, jotka eivät ehtineet hoitamaan maan taloutta.

Oskari Tokoi oli siten kaukaa viisas. Santeri Alkio oli todella naivi pölvästi.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Jätin kirjoitusvirheet korjaamatta, joten tämä on julkaistu raakamatskuna. Nyt tuntuu siltä, että olisi pitänyt muutamia korjata. Mutta olkoon näin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Jos tuo kirje on hallussasi todella alkuperäisversiona, niin se voi olla oikeasti aika arvokas kappale. Voitko liittää siitä kuvan blogisi yhteyteen?

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Nyt jään kiinni siitä, etten osaa liittää kuvia blogeihini enkä itse asiassa siirtää kuvia kännykästä läppärille. Otan tässä kohtaa teknisen aikalisän. Mutta kyllä tuo kirje minulla alkuperäisenä täällä kotona on, ja paljon muutakin, esimerkiksi kolme Sulo Vuolijoen kirjettä, jotka voisivat kiinnostaa esimerkiksi Erkki Tuomiojaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #6

Kun yhdistät kännykän USB-johdolla läppäriisi, voit ladata kännykastä ottamasi kuvat tietsikalle. Ja itse blogikirjoituksen yhteydessähän sitten on annettu painikkeet kuvien liittämiseksi suoraan tietokoneelta. Mutta en siksi asiaa ottanut esille, että olisin epäillyt kirjeen olemassaoloa, vaan silkasta mielenkiinnosta nähdä miltä se näyttää.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman Vastaus kommenttiin #7

Osaan laittaa kuvan julkiselle Facebook-sivulleni, mutta taitaa mennä joka tapauksessa maanantaille. Nyt on vähän hässäkkää, lähdetään maalle.

Käyttäjän atsoeerikainen kuva
Atso Eerikäinen

Isäni, rovasti Onni Eerikäinen (Heinolan msrk:n kirkkoherra) oli monta vuotta varsin tiiviissä kirjeenvaihdossa Oskari Tokoin kanssa. Kirjeet ovat Kansallisarkistossa.

Kun Oskari Tokoi vieraili Suomessa vuonna 1958, hän vieraili myös isäni eläkeasunnossa Heinolan Veljeskylässä. Olin silloin 14-vuotias, mutta päätä pitempi Tokoita. Tuntui oudolta, että Suomen ensimmäinen pääministeri katsoi ylöspäin tervehtiessämme. Käden puristus oli murskaavan luja.

Oskari Tokoi ja isäni puhuivat Heinolan työväentalolla järjestetyssä juhlassa. Hartaana kristittynä Tokoin puheen aihe oli "Kristillinen lähimmäisen rakkaus". "Rakastakaa, rakastakaa toisianne yli rajojen. Antakaa, antakaa anteeksi toisillenne -viimeinkin.

Käyttäjän RainerSmedman kuva
Rainer Smedman

Jouni,

Sain Marjaliisa Hentilän kautta ko. blogin. Teen Tokoista parhaillani tieteelliskriittistä lähde-editiota. Onko mahdollista, että voisin saada kopion kirjeestä, että voin lisätä sen Kalle Hämäläisen, toimittajan, joka muuten oli yhdessä Tokoin kanssa Muurmanninlegioonassa ja sen jälkeen Englannin kautta Kanadaan.

Toivoisin, että voisit voisit luovuttaa ko. kirjeen Työväen arkistoon. Istun arkistosäätiön hallituksessa.

Toverillisesti,

rainer.smedman@anvianet.fi

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Näin teen. Vastaan sinulle sähköpostiisi.

Toimituksen poiminnat