*

Uusliberalismia

Kokoomuksen Lepomäki: Suomella riski jäädä pelinappulaksi

Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki pöyhäisee suomalaisen ulkopoliittisen ummehtunutta pataa oikein kunnolla. Hän tuo Yhdysvalloista pöytään tietoa neuvotteluista, joissa Suomen turvallisuuspoliittista asemaa on heikennetty suomalaisten selän takana. Lepomäki on muun muassa tavannut vaikutusvaltaisen republikaanisenaattorin John McCainin viime viikolla.

Jos Lepomäen tiedot pitävät paikkansa, toteutumassa on ollut suomalaisten painajainen. Donald Trumpin johtama Yhdysvallat on neuvotellut Venäjän kanssa "suuresta diilistä," johon olisi kuulunut myös Naton vetäytyminen Itä-Euroopasta ja Baltiasta. Vaikka Suomi puhuu sotilaallisesta liittoutumattomuudesta, sen turvallisuus perustuu kriisin sattuessa Naton pelotteelle.

"Lepomäen mukaan Yhdysvalloissa ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskusteluun ja johtamiseen osallistuvilla henkilöillä on vahvasti yhtenevä käsitys siitä, että Washingtonissa käytiin loppu- ja alkuvuodesta ennen Donald Trumpin virkaanastumista kulissien takana neuvotteluja "suuresta diilistä"," kirjoittaa Lepomäki. Tarkoittaako tämä sitä, ettei näitä neuvotteluja enää käydä?

"Pakotteiden purkaminen, Naton vetäytyminen Baltiasta ja Itä-Euroopasta ja Krimin hyväksyminen osaksi Venäjää olisivat legitimoineet Venäjän aggressiivisen politiikan ja horjuttaneet maailmanjärjestystä," sanoo Lepomäki Iltalehden mukaan. "Jos yksikin sen listan elementeistä pitäisi paikkansa, niin puhutaan Suomen näkökulmasta tietenkin erittäin vakavista asioista."

Nyt puhutaan tosiaan niin vakavista asioista, että näille Lepomäen tiedoille pitäisi saada vahvistus.

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201705122200134487_pi.shtml

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (80 kommenttia)

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Mielestäni aivan normaalia suurvaltapolitiikkaa. Ihmettelen enemmänkin sitä, että se tulee joillekin yllätyksenä.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Lepomäki kutsuu Trumpia "häilyväksi" presidentiksi, mutta kiirehtii silti Natoon liittymistä. Kyllä tuossa hienoinen ristiriita mielestäni on. Puolustusliiton jäsenet takaavat toisensa myötä- ja vastoinkäymisissä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Mikä on se ristiriita, jonka näet?

Lepomäki siis luottaa NATO:on tai ainakin on sitä mieltä, ettei parempaakaan ole tarjolla. Toisaalta toteaa, että Trump on häilyvä presidentti, mikä on tottakin ja toisaalta ei mitenkään puhu sen puolesta, etteikö NATO:on kannattaisi liittyä. Trumpin jälkeen tulee toisenlaisia USA:n presidenttejä.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

No hyvä on, ehkei siinä ristiriitaa olekaan. Ja voihan tosiaan olla, ettei Trump istu edes täyttä neljää vuotta presidenttinä. Hänen erottamisensa tulee tätä menoa ajankohtaiseksi sitä ennen.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

No eihän sos.demit kuitenkaan Nato-jäsenyyttä kannata?

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

No ei puolueen johto ainakaan. Minä olen aina ollut Natolle myötämielinen, mutta Trumpin valinnan jälkeen en ole asiasta ollenkaan varma. Venäjän vaikutusvalta on kasvanut Suomessa ja muuallakin Euroopassa, se on mielestäni selvää.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Tuo on ehkä huonoin mahdollinen tapa arvioida Suomen liittoutumista. Kuka kulloinkin on USA:n presidentti.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman Vastaus kommenttiin #18

Jos Yhdysvaltain presidentti sanoo, että Nato on "obsolete," kyllä sillä merkitystä on. Vaikka peruisi puheensa seuraavana päivänä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #21

Huvittavasti viime aikojen Trumpin mielestä NATO on "no longer obsolete". Eihän sitä koskaan tiedä, vaikka dodokaan ei "enää" olisi kuollut sukupuuttoon.

Vertaus oli siis kielellinen. NATO ei ole kuollut sukupuuttoon eikä menettänyt merkitystään. EU:n johtona uhkaisin Puolaa ja Unkaria erottamisella unionista, jos sopimukset eivät kelpaa. Mitähän sitten nähtäisiin Valkoisen talon, Kremlin, Varsovan ja Budapestin suhteissa?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #21

Harvoinpa olen ollut kenenkään kanssa niin samaa mieltä kuin Roger Cohenin kanssa Euroopasta:

https://www.nytimes.com/2017/05/16/opinion/merkel-...?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #76

Olipa mainio kirjoitus.

Ydinkohtia joista erityisesti pidän olivat EU:n yhtenäisyyden korostaminen, sen toteaminen että brexit- Englanti ja Trumpin USA suhtautuvat nyt unioniin vihamielisesti, kuten Venäjän Putin ja Turkin Erdogan, ne pelkää vahvaa Eurooppaa ja näkisivät mieluimmin naapurinaan heikon Euroopan.

Vielä sekin että totalitarismia ja lehdistönvapauden rajoittamista kohti etenevät itäisen Euroopan maat pitää saada ruotuun, niitä pitää potkia munille, eli EU:n rahavirrat siihen suuntaan olisi syytä padota, ellei meno muutu, ja jos tämä menon muuttaminen ei näille maille kelpaa, niin kai ne voivat sitten erota EU:sta, kuten Englanti ja liittyä vaikka Putinin Euraasian unioniniin.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Eikä SDP varmaan halua Suomea maksumieheksi Natolle. Rahathan on Natolla vähissä kun laskun jo lättäsi Merkkelille/Saksallekkin .

http://www.talouselama.fi/sijoittaminen/onko-lama-...

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Olisiko Lepomäestä vihdoin siihen mihin nykyisistä munattomista miespoliitikoista ei ole: ajamaan Suomen Natoon.

Lepomäen tiedot todennäköisesti pitävät paikkansa ja jos Trumpin diili ei vielä toteutunut, se voi myöhemmin hyvinkin toteutua. Tuolloin Suomen asema on olla Venäjän kynnysmatto tai vieläkin kuvaavammin, vessapaperi. Kiitos, Suomen poliitikot.

Jos Lepomäki lähtee rajummin politikoimaan Nato-jäsenyyden puolesta, hänelle tulee antaa varaukseton tuki. Ilmoittaudun välittömästi tukijoukkoon, Lepomäki.

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Lepomäen kirjoitus on tervetullut pelinavaus, ja toivottavasti rohkaisee muitakin Nato-jäsenyyttä kannattavia poliitikkoja tuomaan mielipiteensä rehellisesti esiin.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Mutta pelinappulana ja ajopuunahan Suomi on jo ollut pitkään EU/EMU:ssakin. Sopii ainakin kysyä, mihin moisella viestinnällä pohjimmiltaan pyritäänkään?

Jos mahdollinen diili USA/Venäjä on suunnitteilla, voi heittää ilmaan myös ajatuksen, onko uusi Ribbentrop-sopimus suunnitteilla vastaisen varalle vai kiihdytetäänkö jutulla NATO-kampanjaa EU:lle? Aika näyttänee pyrkimykset. Joka tapauksessa takerrellen ja uhmakkaasti presidenttiydensä aloittanut Trump on täysin arvaamaton ja ennakoimaton liikkeissään.

Onko poliittisesti kokematon ja taloudellisesti konkursseja tehnyt Trump riski itselleen ja USA:lle? Eli käyttääkö Venäjä ja Putin Trumppia hyväksi?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Jokainen ymmärtää, että Venäjän jääkiekkojoukkueen johto ei kannata sitä, että Suomen joukkueeseen hankitaan NHL pelaajia vahvistukseksi. Siitä huolimatta ja VASTOIN VENÄJÄN kantaa oma johtomme valitsee pelaajat.

Maanpuolustuksessa pelaa sama logiikka. Typerää kysellä Venäjältä millaisen joukkueen valitsemme.

Tämä on erityisen tärkeää turvallisuuspoliittisessa pelissä, missä toisin kuin jääkiekossa, Venäjä ei KOSKAAN ole noudattanut kansainvälisesti sovittuja sääntöjä, etenkin jos vastassa on heikko vastustaja.

Ystävällisten ja luottamuksellisten naapurussuhteiden huipentuma on kun Venäjä ilmoittaa, että turvallisuusratkaisunne on tietysti Suomen oma asia, mutta jos se on vastoin Venäjän toiveita, ryhdymme toimenpiteisiin. Sitä ei koskaan kerrota mitä nämä toimenpiteet ovat.

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää

Vai McCain. Mitä hittoa Yhdysvallat saisi tuollaisessa "diilissä"?

Juttu on kaikessa epämääräisyydessään selvästikin NATO-jäsenyyden ajajien koepallo, mitä minulla ei sinänsä ole mitään vastaan, mutta voisi sitä suorempikin olla.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Turvallisuuspolitiikan hard-ware- osuutta saisi parhaiten NATO:sta, joka ei ole sama kuin USA, jos tarkkoja ollaan. EU:n turvatakuut ovat paperia ja löysää kapulakieltä.
---
Sen sijaan olemme jääneet EU/EMU:n pelinappulaksi, eikä meillä käydä riittvästi vakavaa keskustelua siitä, miten Suomen käy, jos Ranska ja Saksa ajavat EU:ssa läpi pahat painajaiset.
On jo ehdotettu mm. 1) EU:n yhteistä valtiovarain- ja budjettiministeriä, 2) liittovaltion sinetöimistä, 3) velkojen yhteisyyttä 4) sosiaaliongelmien ja 5) Schengenin taakanjakoa (ilman todellisia muita vaihtoehtoja).

"Puhumme Suomen näkökulmasta hälyyttävän vakavista asioista" myös näissä suhteissa. On hassua, että EU:n väitettiin olevan ensi sijassa turvalisuupoliittinen ja rauhanunioni, kun huomaamme, ettei turvaa ja kasvua sieltäkään suunnalta saa - terveestä taloudesta puhumattakaan.
Korulauseiden aikaa pitäisi nyt seurata realiteettien aika.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Keskusteluja on silloin käyty paluusta aikaan ennen Krimiä. Lepomäen tulkinta tilanteesta on, että nykytila on uusi normaali, mistä on pidettävä kiinni kynsin hampain. Kokemattomuus painaa, sillä kautta aikojen on ulkopolitiikan kysymyksissä tehty sopimuksia.

Mitään ihmeellistä on siinä, että alkuvuodesta 2015 tehty sopimus Ukrainan siirtymisestä länsiblokkiin saatetaan loppuun. On hyvä uutinen, että Ukraina saa itä-Ukrainan kokonaan hallintaansa. Krim jää Venäjälle, niinkuin silloin sovittiin ja Venäjä saa energia-hankkeet etenemään. Kaikki pääsevät pakotteista eroon. Siis liennytystä parhaaseen malliin.

Suomen kannalta asiassa ei ole mitään ihmeellistä, sillä juuri Suomi oli tuota sopimusta kynäilemässä.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Krimin antaminen Venäjälle osoittaisi vain että voimapolitiikalla saa mitä haluaa, kunhan jaksaa odottaa pari vuotta. Mikä maa tai alue olisi vuorossa seuraavaksi?

On täysin eri asia jos esimerkiksi Ukraina päättäisi vuokrata Krimin Venäjälle 50 vuodeksi ja saisi siitä rahat ennakkoon + kunnon sotakorvaukset Itä-Ukrainan tuhoamisesta. Jos Ukraina ei diiliin suostu, muiden on turha mennä tekemään molotovribbentropeja.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Pitää paikkansa osittain. Ukraina siirtyy Venäjän vaikutuspiiristä lännen leiriin kokonaan lukuun ottamatta Krimiä. Venäjän suunnitelmana oli jakaa Ukraina itä/länsi-suunnassa kahdeksi erillisiksi valtioiksi Kiovan tapahtumien jälkeen.

Se pystyttiin estämään. Krim taas oli alunperinkin melkein osa Ukrainaa. Kremlin näkökulmasta länsi suoritti sotilaallisen operaation Ukrainassa ja voitti.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #23

En aivan ymmärrä viestiäsi.

Toistaiseksi Venäjähän on onnistunut Ukrainan jakamisessa. Itäisen osan ja läntisen osan maaraja on tiettävästi tarkemmin vartioitu kuin valtakunnan raja.

Myöskään en ymmärrä mitä tarkoitat toteamalla, että "Krim taas oli alunperinkin melkein osa Ukrainaa." Sehän oli täysin osa Ukrainaa eikä sen niin sanottu liittäminen Venäjään mitenkään lännen voittoa kuvasta.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #31

Kansainvälisessä politiikassa mikään ei ole pysyvää. Jos kotimaan politiikka on hidasta, kv-politiikassa se on vieläkin hitaampaa. Nopeuttaa voi vain armeijaa apuna käyttämällä.

Krim oli osa Ukrainaa kv-oikeudellisesti. Asukkaista suuri osa oli/on venäläisiä ja Krim oli Venäjälle vuokrattuna jo muutenkin. Itse asiassa koko Ukraina oli Venäjän kontrollin piirissä Venäjän näkökulmasta, kun länsi suoritti aseettoman vallavaihdon sen naapurivaltiossa.

Lännen näkökulmasta vallitseva tilanne Krimin haltuunoton ja itä-Ukrainan tapahtumien edetessä oli surkea. Venäjä toimi kapellimestarina. Merkel, Holland ja muut eu-päättäjät ihmettelivät mitä tapahtuu ja missä mennään.

Tilannetta on tarkasteltava siitä lähtökohdasta ja vuoden 2015 alun tilanteen valossa. Tuolloin yksi mahdollinen kehityskulku ja Venäjän tavoite oli jakaa Ukraina kahdeksi erilliseksi valtioksi. Tämä saatiin estettyä.

Se mitä luulet itä-Ukrainassa nyt tapahtuvan, ei ole miehitys, eikä jäätynyt konflikti. Verrattaessa v. 2015 alun tilanteeseen, konflikti saatiin jäädytettyä "kytemään". Jos seuraa lännen päättäjien "kehonkieltä" Venäjän suhteen ja erityisesti Ukrainaan liittyen, ei Venäjää ole enää kritisoitu v. 2015 alun jälkeen, vaan maaniteltu sitä vetämään tukensa (mitä se sitten onkin) itä-Ukrainan kapinoijilta. Kaikki ovat jo hyväksyneet Ukrainan siirtymisen länsi-blokkiin.

Kaikki diilin ehdot on saatettava loppuun Venäjän näkökulmasta. Myös lännen on saavutetta tavoitteensa. Itämeren kaasuputki ei etene ennen kuin itä-Ukraina on saatu Kiovan haltuun sopimuksen mukaisesti. Ukraina on merkittävä kaasun siirtoreitti länteen, mikä siirtyi Venäjän kontrollista pois.

Myös Turk Streamin haara länteen etelässä on yksi ehdoista. Kreikka pelaa omaa peliään, sillä se toimii vääntömomenttina Venäjän suuntaan. Kreikka saa velkansa anteeksi vasta, kun Venäjän on vetäytynyt itä-Ukrainasta.

Millään muulla tavalla kesän 2015 velkaneuvotteluja Kreikan ja troikan välillä ei ole selitettävissä. Neljän kuukauden (huom. 4 kk) vetkuttelun ja farssiksi muuttuneen viivyttelyn jälkeen toisen velkapaketin viimeinen erä (n. 7,2 mrd) muuttui yhden viikon aikana neuvottelujen jälkeen kolmanneksi velkapaketiksi (86 mrd.). Saksa joutui nielemään hattunsa, kuten myös muut lainoittajat. EU:n näkökulmasta Kreikka saatiin ruotuun ja euro-alueen hajoaminen estettiin.

Lepomäki on varmasti huonoiten informoitu kansanedustaja, jos ei tiedä mitään tuosta. En usko sitä. Erimielisyys Eduskunnan ja Niinistön välillä puolustuspolitiikassa kuihtuu presidentin ja Lepomäen väliseksi erimielisyydeksi. Tulee mieleen kommunismin ajan toimintatavat Lepomäkeä seuratessaan. Ei ihme, että Niinistöä vituttaa.

Edes kaasuisku Syyriassa ei painanut enää mitään ja USA hyväksyi ilman toimia, kun pelissä oli paljon enemmän. Kun Trump/Nato vetää joukkonsa Baltiasta ja Puolasta, se on paluuta arkeen ja tilanteeseen ennen Ukrainaa. Jos se ei tuosta selvinnyt, niin kaikki voittivat diilissä. Venäjä saa ongelmaksi muuttuneesta Ukrainasta kompensaation. Velkojat jo menettämilleen miljardeille kompensaation. Kreikka pääsee velkaorjuudesta auttamalla Ukrainan palautusta Venäjän saappaan alta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #43

Aika monimutkainen tarina, johon sisältyy konspiraatiomaisia vivahteita.

Tosiasia kuitenkin edelleen on, että "Donetskin tasavalta" valvoo omia rajojaan ja nimittelee suurlähettiläitä itselleen vaikka ei ole minkään valtion tunnustama.

Edelleen ihmettelen tuota lausettasi "Krim taas oli alunperinkin melkein osa Ukrainaa". Selitys sille ei tullut ilmi tuosta uudesta pitkästä kommentistasi. Tarkoitatko kenties, että se oli "ainoastaan MELKEIN" osa Ukrainaa? Toisin sanoen, että se oli "alunperinkin melkein osa Venäjää"?

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #45

Oli se huono ilmaus. Vaan mitä yllä kirjoitin on ihan oikeasti kulkenut tuohon malliin. Sitä et pysty kiistämään. Jopa IMF on rikkonut sääntöjään tuossa Kreikka paketissa.

Konspiraatioteoriastasi:

Sinä ja minä kävimme tätä keskustelua 8.2.2015 täällä puheenvuorossa.

Silloin olit tätä mieltä:

"Voihan Venäjä tuollaistakin "kompensaatiota" hakea, eihän sellaisesta haittaakaan olisi, mutta ei se Venäjälle riitä. Sillä on oma laajenemisagendansa, jota se noudattaa."

Linkki käymäämme keskusteluumme seuraavassa:
http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/186407...

Nuo alempana laittamani linkit kuvaavat tilannetta silloin:

http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/kreikka_suo...

https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/83241-tsipraksel...

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Tämä on mielenkiintoinen uutinen. Presidentillä on paljon valtaa Yhdysvalloissa, mutta ei kuitenkaan niin paljon, että hän voisi ilman senaatin ja kongressin suostumusta tehdä ihan mitä tahansa. Tiedot tällaisista neuvotteluista saattavat toisaalta nopeuttaa Trumpin ”lähtölaskentaa.” Hänellä näyttäisi olevan tarkoitus mitä ilmeisemmin päästä ”kuuhun.” Comeyn erottaminen ja uhkaileminen palvelevat myös tätä asiaa. Kenraali Flynn saattaa olla avainhenkilö ”lähtölaskennassa.” Tiedustelukomitealle valehtelemisesta ja siitä kärähtämisestä tarjotaan runsaasti ”hedelmäkakkua” Amerikan mailla.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Äijävaltainen turpo-eliitti pohtii parhaillaan, kenen asialla Lepomäki on ja mikä salaliitto on taustalla. Herrakerholle on mahdoton ajatus, että Lepomäki toimisi yksin ja omissa nimissään.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Kuten tuossa aiemmin Sillanpää toi jo esiin, niin mitä tuollaisessa diilissä olisi ollut USAn suuntaan tulossa?

Väite moisesta megadiilistä ei oikein vakuuta, koska ei Venäjällä ole oikein mitään annettavaa vastineeksi. Terrorismin vastainen sota ei yhdistä Venäjää ja USAa todellisuudessa ollenkaan - sen osoittaa jo Venäjän toimet Syyriassa sekä sen liittolaiset siellä (Hizbollah = Lännen terroristijärjestöksi julistama ryhmä, Iran = terrorismia rahoittava valtio).

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Ehkä pitäisi kysyä toisin päin, että tarvitseeko Trump yhtenäistä ja turvallista Eurooppaa yhtään mihinkään? Hän tukensa Euroopan venäjämielisille populisteille antaisi ymmärtää, että ei.

Yhdysvaltojen edut "megadiilistä" voisivat hyvin olla taloudellisia. Siinä suunnassa Trumpin kiinnostus näyttää olevan muutenkin.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Ettei kyse olisi tästä vanhasta jutusta... https://www.nytimes.com/2017/02/19/us/politics/don...

USAn presidentti ei pysty potkimaan jäsenvaltioita Natosta eikä USAn kongressi ja senaatti lähde tekemään diilejä ohi itsenäisten eurooppalaisten valtioiden.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Ehkä pitäisi kysyä toisin päin, että tarvitseeko Trump yhtenäistä ja turvallista Eurooppaa yhtään mihinkään? Hän tukensa Euroopan venäjämielisille populisteille antaisi ymmärtää, että ei."

Tehdäkseen Amerikan jälleen suureksi, ensimmäinen toimi siihen suuntaan olisi tietenkin hajoittaa yhtenäinen Eurooppa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Ehkä pitäisi kysyä toisin päin, että tarvitseeko Trump yhtenäistä ja turvallista Eurooppaa yhtään mihinkään? Hän tukensa Euroopan venäjämielisille populisteille antaisi ymmärtää, että ei."

Tehdäkseen Amerikan jälleen suureksi, ensimmäinen toimi siihen suuntaan olisi tietenkin hajoittaa yhtenäinen Eurooppa.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Olisko pitänyt pikkuisen pitää jäitä hatussa ja muistella, mitä vaalitaistelun jälkeen on puhuttu !

http://yle.fi/uutiset/3-9461628

https://www.ft.com/content/3aca8574-e7c7-11e6-893c...

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Onhan se noinkin. Mutta Trumpista kun puhutaan, niin huomenna on taas uusi päivä ja uudet twiitit : D

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Elina Lepomäki viittaa Trumpin virkakauden alussa käytyihin keskusteluihin. Sen jälkeen tilanne näytti hetkeksi normalisoituvan turvallisuusneuvonantajan vaihduttua ja niin ulko- kuin puolustusministerinkin esitettyä Euroopan vierailuillaan kumppaneiden mieliä rauhoittavia kommentteja.

Nyt kuitenkin asiat kehittyvät taas huonompaan suuntaan presidentti Trumpin lämmitellessä suhteitaan Kremliin. Kreml voi käyttää tilaisuutta hyväksi ja ryhtyä rakentelemaan liittolaissuhdetta Valkoisen talon isännän kanssa.

Suomen kannalta tämä merkitsee sitä, että Lepomäen mainitsemat uhat eivät ole takanamme vaan edessä.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Lepomäki ja hänen kanssakauhistelijansa pitävät katastrofina, jos jännitteet Euroopassa purettaisiin. Käsittämätöntä on se, että russofoobikkoja on niin paljon – propaganda näkyy tuottavan tulosta.

On vaikea ymmärtää, miksi sotilaallinen jännitystila Euroopassa on joidenkin mielestä hyvästä...

Suomi on joka tapauksessa pelinappula jos niikseen tulee. Vähemmän todennäköisesti kuitenkin, mitä vähemmän sotilaallista jännitettä ilmassa.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Mark, muistele sitä aikaa kun Venäjän johtoon nousi Jeltsin. Oliko sotilaallista jännitettä ilmassa? Naton jäsenmaat vähensivät puolustusmenojaan ja pohtivat mihin Natoa vielä tarvitaan. Samaan aikaan valtaosa entisistä itäblokin maista liittyi sotilasliittoon, joka pohti tarkoitustaan.

Mitä tapahtui? Ryhtyikö Nato kuitenkin valmistelemaan Venäjän valloitusta? Kovin kauan sitä on suunniteltu ja ovat aika tyhmiä kun eivät hyökänneet heti kun Venäjän armeija oli lamassa ja kaaoksessa. Nyt kun Putin on saanut armeijan saneerattua, ei luulisi Naton enää jatkavan hyökkäysvalmisteluja. Niin meille kuitenkin todistellaan tälläkin foorumilla.

Mistä sotilaallisen tilanteen kiristyminen mahtaa johtua? Ovatko syyllisiä Tsetsenia, Georgia ja Ukraina vai Nato?

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

En nyt ymmärrä miten kommenttisi liittyy tähän.

Tilanteen kiristyminen johtuu kaikista (kummastakin) osapuolesta yhtä lailla. Kuka aloitti, siitä ollaan monta mieltä – mitenkään itsestään selvää ei ole se, että nimenomaan Venäjä olisi aloittanut. Riippuu siitä, mikä hetki lasketaan aloitukseksi. Itse menen arvioissani kauas historiaan toisin kuin ns. "yleinen mielipide", jonka historia alkaa Krimin valtauksesta.

Jännitteen purkaminen voisi aivan hyvin lähteä sieltä lännestä päin, mutta se ei liene mahdollista USAn sota- ja aseteollisuuden vaikutusvallan vuoksi. Venäjää taas estää sen suurvaltapyrkimykset. Kumpikin estää toisiaan, niin pitkälle on menty.

Siksi en lähtisi sotkemaan itseäni (Suomea) tuohon soppaan muussa kuin liennyttäjän roolissa.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #32

Kai asevarustelulla on joku merkitys kiristyneesee tilanteeseen. ÑL:n romahduksen jälkeen puolustusbudjetit laskivat yleisesti länsimaissa. Venäjän varustelumenot taas nousivat. Muutamat Venäjän toimet saivat lännen nopeasti lisäämään varusteluaan.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #49

Mitkähän ne muutamat Venäjän toimet olivat?

Georgian on jo länsikin myöntänyt hyökänneen, ei Venäjän.

Ukraina ja Krim taas on paljon monimutkaisempi kysymys kuin valtamediamme esittää.

Kun Venäjän asevarustelu romahti, tottakai se kasvattaa sitä sieltä pohjalta. Ei kai se mikään yllätys ole lännelle voinut olla?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #50

Ei kai sitten muuta syytä ole kuin Naton uusi hyökkäysvalmistelu kun Georgian ja Ukrainan valtaaminen epäonnistui. Pakko Naton on saada Venäjän luonnonvarat käyttöön, muutoin se romahtaa.

Naton jäsenenä Suomellekin voisi herua jotakin tästä Venäjän valtauksesta:)

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #55

No, Nato tuskin kaavailee Venäjän valloittamista sen enempää kuin Venäjä Suomen.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #57

Tottakai nämä suunnitelmat on valmiit, jossain mapissa.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #57

Samaa mieltä minäkin olen. Ihmetyttää vain, että tälläkin palstalla on useita kirjoittajia, joiden mielestä Nato on hyökkäysliitto ja tarvitsee Suomen aluetta hyökkäystä varten.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #59

"Samaa mieltä minäkin olen. Ihmetyttää vain, että tälläkin palstalla on useita kirjoittajia, joiden mielestä Nato on hyökkäysliitto ja tarvitsee Suomen aluetta hyökkäystä varten."

Puolustusliitto tai hyökkäysliitto. Nämä ovat nimittelyjä joilla ei ole mitään merkitystä. Nato on sotilasliitto. Jos sen jäsenmaat katsovat tarpeelliselsi hyökätä, sitä voidaan sanoa puolustukselliseksi hyökkäykseksi ja siinä tarvitaan Suomen aluetta, aivan kuin Hitler tarvitsi Suomea hyökätessään Venäjälle.

Venäläiset näkevät asian juuri näin ja he ovat oikeassa epäillessään Naton aikeita. Jos Nato hyökkää, Suomi on strategisesti merkittävässä asemassa ja oli oikein että Niinistö on ottanut sen kannan ettei Suomi hyökkää, eikä Suomen kautta hyökätä. Se on sitten aivan eri asia uskovatko venäläiset Niinistöäkään.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #60

"Jos Nato hyökkää"

Mikä voisi olla syy Naton hyökkäykseen? Sanoit itse että kysymyksessä voisi olla puolustuksellinen hyökkäys. Tarkoitat siis että Naton puolusdoktriini voisi olla samankaltainen Venäjän kanssa.

TP Niinistö kieltää ettei Suomen aluetta saa käyttää hyökkäykseen. Entä puolustukselliseen hyökkäykseen. Saman tekevää, emme alueemme käyttöä kuitenkaan voi estää jos jompikumpi blokki sen haluaa ottaa. Liittoutumattomuus ei sitä estä. Liittoutumalla voimme valita pienemmän pahan.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #61

Naton strategia voi muuttua päivässä, samoin niinistön.

Sen takia venäläiset strategit tekevät viisaasti jos ottavat huomioon vain Naton kyvyn hyökätä, mikä riippuu aseistuksesta, miehityksestä, kalustosta ja kaikesta logistiikasta. Nämä on faktoja, politikkojen puheet ja kaikenlaiset sopimukset ja sitoumukset eivät sellaisia ole.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #62

Mielestäni on pidettävä erillään ulkopolitiikka ja turvallisuuspolitiikka.

Mitä konkreettista hyötyä on luoda eräänlaista tunnemössöä oman intonsa taakse, luomalla ihmeellisiä konspiraatioskenaarioita kuka hyökkää minnekin ja ties mistä syystä. Sen jälkeen vetää johtopäätöksiä keskeneräisistä tilanteista, mitkä ovat mahdollisia vain lasten leikeissä.

Yhdelläkään Nato-maalla ei ole intoa hyökätä Venäjälle. Se nyt on vain kylmä fakta. Ei siis ole mitään syytä alkaa kehittelemään mielikuvitusleikkejä se oletuksena, että Venäjä sellaista kuvittelisi.

Olet siis täysin oikeassa osittain.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #63

"Yhdelläkään Nato-maalla ei ole intoa hyökätä Venäjälle. Se nyt on vain kylmä fakta. Ei siis ole mitään syytä alkaa kehittelemään mielikuvitusleikkejä se oletuksena, että Venäjä sellaista kuvittelisi."

Jos tämä on mielestäsi kylmä fakta, ja venäläisetkin pitää sitä faktana, niin silloinhan Putinilla on vapaat kädet ainakin Ukrainassa.

Mitä muuten tapahtuu jos Venäjä valtaa yllätyshyökkäyksellä Baltian? Natohan ei pysty sitä aluetta muutamalla lentsikallaan, panssarivaunuillaan, ohjuksillaan, tai muutamalla Balttiaan sijoitetulla yksiköllään lainkaan puolustamaan, sehän on falkta.

Kun Balttia on vallattu ja Venäjä julistanut sen omaksi alueekseen, kuten Krimin, niin Natolle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin hyökätä Venäjälle tai luopua sitoumuksistaan balteille. Veikkaan että jälkimmäinen vaihtoehto on todennäköinen, sillä läntiset demokratiat eivät tykkää siitä kun heidän poikiaan palautetaan Venäjän sodista lyijyarkuissa.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #65

Jos ja jos. Jos NL olisi valloittanut Itä-Berliinin, sotahan siitä olisi tullut. Jätti sen tekemättä vaikka mikään ei estänyt valtaamasta aluetta.

Putinilla on vapaat kädet ja jalat, mutta tyytyy Venäjän intressien varmistamiseen. Ammattilaiset katsoo eteenpäin ja näkee Ukrainan konfliktin päättyvän 6 kk - 12 kk. kuluessa. Amatöörit katsoo peräpeiliin ja ovat huolissaan muutoksesta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #68

Sorry Heikki, taaskaan en ymmärrä:

"Jos NL olisi valloittanut Itä-Berliinin, sotahan siitä olisi tullut. Jätti sen tekemättä vaikka mikään ei estänyt valtaamasta aluetta."

Miten niin jätti tekemättä? Neuvostoliitto valloitti Itä-Berliinin, kuten koko muunkin keskisen Saksan ja piti sitä hallussaan aina 80-luvun lopulle asti. Sotahan siitä kyllä tulikin. Sitä kutsutaan "kylmäksi sodaksi".

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #70

Oho! Onneksi meillä on geopoliitikot paikalla. ;)

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #65

Natolla on aivan varmasti suunnitelma siltä varalta, että Venäjä hyökkää Baltiaan.

Jos kuvittelet, että Baltian puolustus on pelkästään siellä nyt olevien joukkojen varassa, olet luultavasti väärässä. Tiedustelu, ohjukset ja ilmavoimat ovat ratkaisevassa asemassa. Kyllä venäläiset tämän tietävät. Maajoukkoja käytetään vasta kun alueelle on "turvallista" mennä.

Baltiassa olevat joukot ovat todennäköisesti "houkutuslintuja". Jos siellä tulee uhreja, se on samalla sodan julistus ko. jäsenmaalle, ja päätös jäsenvaltiosta tuleekin aivan eri nopeudella kuin Naton turvaneuvostolta.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #62

Arto, kommenteistasi käy ilmi, että et tunne Naton johtamisjärjestelmää. Se poikkeaa kovin paljon Venäjän johtamisjärjestelmästä. Natolla ei ole Putinin ja hänen lähipiirinsä kaltaista päätösvaltaista johtoryhmää. Pääsihteeri Stoltenbergillä ei ole samankaltaista valtaa kuin Putinilla. Ei edes USA:n presidentillä ole Natoon määräysvaltaa, vaikka niin yleisesti uskotaan.

Nato on perustettu puolustusliitoksi ja se toimii kun johonkin jäsenmaahan on hyökätty. Väitän, että 28 jäsentä ei tee koskaan YKSIMIELISTÄ päätöstä hyökätä Venäjälle. Presidentti Putin voi (ehkä) yksin tehdä päätöksen hyökkäyksestä. Päätösnopeudessa on ratkaiseva ero.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #66

Matti, minun käsitykseni on kyllä täysin yhtenevä yllä esitetyn näkemyksesi kanssa. Se on kyllä parempi yhteenveto kuin mihin minä olisin pystynyt, mutta vastaa täysin käsitystäni asiasta.

Ihmettelenkin tässä lähinnä sitä mihin perustuu se että luulet minun ajattelevan muuta. Tai, ei sillä mitään väliä. :)

Tähän määritelmään muuten perustuu käsitykseni siitä että Nato on kesy, tai hampaaton tiikeri. USA, tai jopa Ranska tai Englanti, pystyvät yksin toimimaan tehokkaammin ilman Natoa ja sen byrokratiaa.

Käyttäjän taistolainen kuva
taisto vanhapelto Vastaus kommenttiin #62

Olisiko tullut ajatuksen häiriö: "Naton strategia voi muuttua päivässä, samoin Niinistön." Ei sellaisia muutoksia voi tehdä kuin yksi maailman mahtaja - Donald Trump, jonka täyspäisyyttä maailmalla syystä epäillään.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #72

Olet oikeassa siinä että tuo kirjoitus antaa ristiriitaisen viestin. Pitää oikein miettiä mitä mahdoinkaan tarkoittaa. :)

Lähinnä tarkoitin kai sitä että jos vaikka Suomi liittyisi Natoon sillä edellyksellä että uskotaan ettei Nato hyökkää Suomen kautta Venäjälle, niin Naton strategia voi tässä suhteessa muuttua.

Tuollainen päätös strategian muutoksesta ei tietenkään synny päivässä, strategian muutosta on voitu salassa harkita suunnitelmana b, c, tai d, vuosikaudet, jopa niin että Suomessakin "sotilaspiireissä" ollaan asiasta tietoisia, mutta tällainen strategian muutos voi tulla väestölle ja jopa suurimmalle osalle päättäjistä yllätyksenä, mutta se ajetaan läpi päätöksenteko-elimissä jonkun ennalta suunnitellun strategian mukaisesti.

Ei sitä siis "päivässä" tehtäisi, mutta hyvin valmisteltu strategian muutos voitaneen ajaa suunnitelmallisesti läpi melko lyhyessä ajassa, sanotaan vaikkapa puolessa vuodessa, kaikkien natomaiden lakia säätävissä elimissä.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #73

"Lähinnä tarkoitin kai sitä että jos vaikka Suomi liittyisi Natoon sillä edellyksellä että uskotaan ettei Nato hyökkää Suomen kautta Venäjälle, niin Naton strategia voi tässä suhteessa muuttua"

Strategian muuttaminen edellyttäisi perussopimuksen muuttamista. Kovin lujassa on käsitys, että Nato aloittaa sodan hyökkäyksellä. Absurdi ajatus on, että 26 eurooppalaista ja 2 Pohjois-Amerikkalaista valtiota tekisivät yksimielisen päätöksen julistaa sodan Venäjälle. Vähintäänkin Turkki ja Kreikka äänestäisivät vastaan. YK:ssakaan sellainen päätös ei meniksi läpi turvallisuusneuvostossa.

Joten ajatus on "Kyllä lehmäkin lentäisi" -tyypiä.

Edellinen tarkoittaa Natoa, ei sen jäsenvaltioita. Täydellinen ajatuslimbo on siis se, että jos USA aloittaisi sodan, se olisi Naton sota.

Tällaiset väitteet ovat hyvin tavallista tällä palstalla, miksi? Kysymyksessä ei voi olla muu kuin yksi informaatiosodankäynnin muoto, dis-informaation jakaminen.

Looginen päättely on siis se, että Putinin täytyy olla CÌA:n salainen agentti, jonka tehtävänä on romahduttaa Venäjän talous.

PS. Jättiharppaus rauhan suuntaan tapahtuisi, jos Venäjällä uskottaisiin, ettei Naton tarkoitus ole hyökätä Venäjälle.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #74

"PS. Jättiharppaus rauhan suuntaan tapahtuisi, jos Venäjällä uskottaisiin, ettei Naton tarkoitus ole hyökätä Venäjälle."

Tämäkin on eräänlainen "lehmätkin lentäisi" ajatus. Venäläisten perinteistä ajatusmallia ei niin vain muuteta. Lisäksi Putin, samoin kuin muutkin mahdolliset Venäjän "tsaarit", hallitsevat toistaiseksi auktoriteetilla, demokratia ei ole vielä iskostunut Venäjällä syviin kansankerroksiin.

Auktoriteetin saavuttamiseksi "Tsaarin" on esiinnyttävä lujana kansakunnan suojelijana. Jos suojelun tarvetta ei ole, ei "Tsaarillakaan" ole auktoriteettia, Venäjä saattaa liukua kohti anarkiaa. Jos uhkakuvaa ei ole, se pitää siis luoda ja Nato on sopiva uhkakuva.

Tämä Venäjän tilanne on Natolle tietenkin probleema ja jos Nato, tai Naton päällepäsmärit, etupäässä USA, eivät hoida asioita diplomaattisesti, tilanne voi kriisiytyä ja kriisit voivat pahentua.

Jos tilanne kiirsiytyy ja pahenee, Nato- maille tärkeintä on väestörikkaiden ydinalueiden suojeleminen kaikelta pahalta. Rajamaat, kuten Suomi, riippumatta siitä kuuluuko Suomi Natoon, ovat pelinappuloita pelissä jossa kriisien eskaloitumista pyritään välttämään.

Suomella on käsittääkseni Naton ulkopuolella parempi mahdollisuus pelata omaa peliään, vaikuttaa omaan kohtaloonsa. Mutta koska tulevista siirroista ei kummankaan osapuolen osalta ole tietoa, voi tietenkin olla niinkin että Natojäsenyys olisikin kannattava siirto.

Mahdotonta on varmuudella sanoa olisiko nato- siirto tässä vaiheessa Suomen osalta oikea siirto, jos kansa sitä haluaisi, tämä politiikka on nimittäin arpapeliä ja arpaa on heitettävä, vaikka tulos onkin aina epävarma.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #75

"Suomella on käsittääkseni Naton ulkopuolella parempi mahdollisuus pelata omaa peliään, vaikuttaa omaan kohtaloonsa"

Suomen vaikutusmahdollisuudet ovat aika vähäiset. Liittoutuneiden maiden ei tarvitse edes "pelata omaa peliä". Nato on maailman vahvin sotilasliitto, jolla on vaikutusvaltaa.

Suomen poliitikot eivät uskalla tehdä päätöksiä. Ajatellaan, että kun ei tee mitään, ei tee virhettä. Kuitenkin tekemättä jättäminen voi olla virhe.

Meiltä puuttuu johtaja, joka uskaltaa sanoa mikä on meille paras ratkaisu. Johtajalta yleensä odotetaan mielipidettä, nyt sitä ei tule. EU:iin liityttiin kun johtaja sanoi, että se on oikea ratkaisu.

Tuntuu, kuin johtaja pitäisi päättämättömyyttä oikeana ratkaisuna.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #78

"Suomen vaikutusmahdollisuudet ovat aika vähäiset. Liittoutuneiden maiden ei tarvitse edes "pelata omaa peliä". Nato on maailman vahvin sotilasliitto, jolla on vaikutusvaltaa."

Kuulostaa naivilta tämä luottamuksesi Natoon.

Eivät ne Naton jäsenmaat mitään pyhimysvaltioita ole, vaan tavallisia valtioita, demokratioita joissa kansa päättää haluavatko he uhrata poikiaan jonkun kaukaisen maan rajojen tai itsenäisyyden puolesta. Kansalaiset voivat vielä idealisteja, mutta politikko kysyy aina itseltään mitä hyötyä tästä on meille, "America first" kuten Trump asian ilmaisee. Jos Suomen puolustamisesta ei ole mitään hyötyä, korkeintaan haittaa ja Suomen hylkäämisestä puolestaan seuraa etuja omalle maalle, ei ole vaikeata arvioida mihin suuntaan mielipiteet pian kääntyvät.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #79

Totta puhut, on naiivia luottaa sellaisiin sopimuskumppaneihin, jotka eivät kunnioita tekemiään sopimuksia.

Kirjoitit: "Kansalaiset voivat vielä idealisteja, mutta poliitikko kysyy aina itseltään mitä hyötyä tästä on meille"

En usko että kaikki 28 Naton jäsenvaltiota ovat epäluotettavia, vähintäänkin kaikilla entisillä itä-blokin mailla on "oma lehmä ojassa".

Nyt ei kuitenkaan ollut kysymys, siitä toimiiko puolustusliiton turvatakuu käytännössä.

Kysymys oli sotilasliiton voimasta. Sitä ei kai kukaan kiistä, että Nato on maailman voimakkain sotilasliitto. Se, että Venäjä kunnioittaa voimaa on tunnettua. Venäläiset kenraalit eivät paljoa piittaa suomalaisten todistelusta siitä, että Nato on pelkkä paperitiikeri, jonka turvatakuut unohdetaan tarpeen tullen. PaperiNaton laajentuminen on kova paikka venäläisille. Jotakin ristiriitaa tässä on, ovatko venäläiset väärässä Naton voimasta.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Jokainen sotilaallisesti liittoutumaton maa on pelinappula.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Suomi kuuluu länsiliittoumaan, puolustaa Naton itärajaa, joka ikinen päivä. Tyynellä säällä ja myös konfliktin päällä ollessa idän ja lännen välillä. Suomi tekee enemmän kuin mikään muu Nato-maa yhteisen turvallisuuden eteen, poislukien tietenkin USA ja Britannia.

Ei Suomelta Nato edellytä yhtään enempää turvatakuiden saamiseksi, vaikka Ruotsilta edellyttääkin. Ruotsissa vain 20% väestöstä on sitoutuneita etukäteen puolustamaan omaa maataan Venäjän teoreettisen hyökkäyksen varalta, kun Suomessa täydet 100 prosenttia on jo etukäteen sitoutunut ja valmis siihen kaikissa eri tilanteissa.

Natolla on 100 prosenttiset intressit konfliktissa puolustaa Suomea Balttian maiden takia, mutta vain jos siihen on todellista tarvetta. Luulisi Natolla olevan yhteystiedot sen tilanteen varalta, että joutuvat kysymään lupaa.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Ja myös jokainen sotilaallisesti liittoutunut maa.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Onko vaarallista vai aitoa demokraattista ulkopolitiikkaa, jos yksittäiset kansanedustajat tai media alkavat laukoa ulkopoliittisia näkemyksiä Suomen suhteista ulkovaltoihin ja päinvastoin? Eivätkö kansanedustajat ja media saisi sekaantua suurvaltapolitikoinnin arvosteluun? Eli onko yksittäisellä kansanedustajalla ollenkaan sijaa ulkopolitiikan arvosteluun?

Pohjimmiltaan perustuslain (93§) mukaan ulkopolitiikkaa johtaa Tasavallan Presidentti yhteistoiminnassa Valtioneuvoston (Hallituksen) kanssa.

Käyttäjän JouniBorgman kuva
Jouni Borgman

Senaattori John McCain edustaa republikaanipuolueen uuskonservatiivista siipeä, joka pyrkii vaalimaan ja vahvistamaan USA:n geopoliittista asemaa ja erityisesti sen roolia ylikansallisten yhtiöiden toimintakentän ”vakautta” varjelevana maailmanpoliisina.
Meillä yleisesti uskotaan, että USA:n oikeisto on tiiviisti John McCainin edustamien näkemysten kannalla. Näin ei kuitenkaan ole, sillä mm. libertaarit, kuten republikaani Ron Paul, kannattavat USA:n irtautumista maailmanpoliisin roolistaan.
USA:n oikeiston jakaantuneisuuden ymmärtämiseksi on tärkeää tehdä ero klassisen (talous)liberalismin ja libertalismin edustajien välillä. John McCain tai Suomessa Elina Lepomäki edustavat edellistä ja vaikkapa tuo Ron Paul jälkimmäistä. Myös Donald Trump kannattajineen on vaalikampanjan aikana korostanut libertaari-koulukunnan tai sitä lähellä olevan Alt-Right-liikkeen nationalismia ja irtautumis-näkemyksiä.

Pelinappula Suomi on joka tapauksessa, kävi USA:n oikeiston sisäisessä väännössä kuinka hyvänsä. Trump on pienen maailmanpoliisiseikkailunsa (Syyria) jälkeen palaamassa vaalikampanjan aikana korostamiinsa nationalistisiin näkemyksiin, mistä merkkinä on FBI:n johtajan, James Comeyn yllättävä erottaminen. Jos hän jatkaa tuolla linjalla, voimme kohta varautua JFK-tyyppiseen uutisointiin, sillä USA:n globaalia ylivaltaroolia varjeleva koulukunta ei ole mikään harmiton partiolaisporukka.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Tässä on nyt ilmeinen väärinkäsitys. Ei John McCain tietenkään kannata NATO:n heikentämistä tai sopimuksia Venäjän kanssa Euroopalta kysymättä. Sen sijaan hän saattaa kyllä varoittaa, että osa Trumpin lähipiiristä kannattaa.

Kysymys siitä, mitä hyötyä moisesta USA:lle olisi, ei tietenkään kiinnosta näitä venäläisfirmojen palkkalistoilla olevia Trumpin hallinnon jäseniä.

Lähipäivinä muuten myllätään sitä lähipiiriä taas melkoisesti.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Lepomäki on oikeassa.

Suomen voimavarat kuluvat askarrellessa alkoholi, polttoaine ja -autoverojen kanssa.

Ei siinä jää aikaa oikeille asioille.

Sähköautoissa ollaan jo kehitysmaa. Suomi siirtyy kehittyvien kansantalouksien joukkoon.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Lepomäen libertarismista ei yleensä ole mitään myönteistä sanottavaa, mutta tällä kertaa ei kannata ampua viestintuojaa. Toki Trumpin diilit on heti seuraavan presidentin mitätöitävissä, mutta Putin ei varmasti jättäisi hyödyntämättä tilannetta niin kauan kuin se on hyödynnettävissä. Suomalaisten poliitikkojen pitäisi nyt viimein osoittaa tarvittavaa selkärankaa ja liittää Suomi Natoon. Ei mulla muuta.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

En ole lukenut blogia, enkä yhtään kommenttia, mutta olen katsonut otsikkoa monta kertaa ja miettinyt sitä monta kertaa.

Blogin otsikko on sinänsä sellaisenaan jollakin tavoin hyvin puhutteleva, kummallinen, jopa mystinen. Olen ihmetellyt miksi se minua mietityttää, mutta miksi en halua lukea blogia, enkä kommentteja.

Lopulta päätinkin jättää tekstit lukematta ja kommentoida vain otsikkoa.

Suomi on toki ollut pelinappula, mutta niin se tulee aina olemaankin, ainakin niin kauan kuin Suomi sijaitsee strategisella paikalla, tykin kantaman päässä ison Venäjän maan isosta kaupungista ja paikassa josta se voi tehokkaasti vaikuttaa Venäjän merellisiin kauppa ja kulkuyhteyksiin.

Sijaintinsa takia Suomi on merkittävä, merkittävämpi kuin Ruotsi, Tanska, Norja, Islanti, Hollanti, tai Belgia, tai Luxemburg, tai Sveitsi. Muussa mielessä Suomi on maailmanpolitiikassa merkityksetön ja yhdentekevä asia.

Samasta syystä kuin Suomi, myös Viro on merkittävä, yhtä merkittävä kuin Suomi ja sen takia sekä Suomi, että Viro, ovat pelinappuloita, nyt ja vastaisuudessa, riippumatta siitä kuuluvatko ne EU:hun tai Venäjään.

Itsenäinen asema vain lisää osapuoleten mielenkiintoa Suomea kohtaan. Jos Suomi kuuluu joko EU:hun, tai Venäjän vaikutuspiiriin, se lisää vakautta, mutta ei kokonaan poista mielenkiintoa Suomea kohtaan, eikä se takaa vakautta.

Suomi on pelinappula, nyt ja aina.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Nato ei ole pelinappula, liittoutumaton Suomi on.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Suomi on pelinappula Naton ja Venäjän pelissä.

Jos Suomi ei kumpaankaan liittokuntaan se voi itsekin osallistua peliin, aina tilanteen mukaan. Natossa Suomi ei voi vaikuttaa pelin kulkuun, vaan se on nappula jota naton johtajat siirtelevät sen mukaan mikä on Naton oma suuri tavoite.

Naton oma suuri tavoite ei voi olla sen reuna-alueiden, kuten Suomen tai Viron suojelu, joskin tällaisen harhakuvan levittäminen on välttämätöntä ja jopa edullista.

Naton strateginen päämäärä on sen isojen ja väkirikkaiden alueiden turvaaminen ja siinä pelissä rajamaa on helppo uhrata. Suomen tai Viron asema ei ole Natossa millään tavoin turvattu asema.

Tämän pitäisi olla itsestään selvää jokaiselle joka tuntee historiaa ja osaa ajatella. Romanttisia kuvitelmia suojelevasta Natosta voi aina elätellä, mutta sellainen "romantiikka" ei toimi kuin unelmissa, ei tässä meidän realimaailmassamme.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #42

"Naton oma suuri tavoite ei voi olla sen reuna-alueiden, kuten Suomen tai Viron suojelu, joskin tällaisen harhakuvan levittäminen on välttämätöntä ja jopa edullista."

Näyttää siltä, että bluffikin riittää estämään invaasion.

Tämä koskee siis vain Naton jäsenmaita.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

"Täytyy muistaa, että kaikki perustuu vain puheiden tasolle ja arvioihin, koska en ole itse tavannut yhtään henkilöä, joka olisi ollut näissä neuvotteluissa mukana. Nämä ovat siis vain arvioita siitä, mitä siellä on neuvotteluiden kohteena ollut. Arviot ovat kuitenkin sellaisilta henkilöiltä, jotka omissa rooleissaan seuraavat Yhdysvaltain ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tai ovat siinä jopa vaikuttajina suoraan, Lepomäki sanoo."

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005210697.html

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Jos Suomi siis on Lepomäen mukaan pelinappula, siinä ei ole mitään kummallista, eikä tätä asemaa voida muuttaa, siksi että Suomen strateginen asema on mikä on.

Muutenkin olen huomannut että Lepomäellä on jokin ihme kyky tehdä itsestään selvistä asioista mystisiä ja kuvitella asioita joita ei voi muuttaa ehdollisiksi, tai sellaisiksi joihin voi jotenkin vaikuttaa.

Toki Suomi voi itse vaikuttaa peliin ja sen kulkuun pelaamalla itse, mutta pelinappulan asemassa Suomi on siitä huolimatta siinä pelissä ja sellaisena tulee pysymään.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Mitä hittoa minä oikein luin? Lepomäki on siis sitä mieltä, että Suomen pitäisi mennä Natoon, koska Yhdysvallat saattaa pettää ja jättää yksin Nato-liittolaisensa Baltiassa ja Itä-Euroopassa. Jos näin tosiaan käy, niin silloin myös Suomi voi kuulemma jäädä ihan yksin, koska ei ole puolustusliitto Naton jäsen? Jokin tässä yhtälössä ei nyt täsmää.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Otsikko on Jouni Snellmanin tajunnanvirtaa ( oppisitiosta ) ja lähteenä on käytetty niinkin laadukasta alustaa kuin Ilta-Lehti.

Trumpista sen verran, että niin Trump, kuin varmasti monet muutkin USA:n hallinnon ( ja kansalaisten ) keskuudessa ihmettelevät itse EU- maiden laiskaa panostusta Euroopan puolustukseen ja perinteistä USA:n roolia puolustuksen uskottavuuden ylläpidon järjestämisessä, niin teknologian, kuin rahoituksenkin osin.

Trump taisi hieman piloillaan ja piruuttaan "ojentaa" Merkelille 200 miljardin dollarin laskun Saksan pääministerin vieraillessa USA:ssa aiemmin keväällä. Tästä eleestä huolimatta asiasta ei syntynyt sen kummemmin pohdintaa Euroopassa, mitä varmasti USA:n hallinto olisi toivonut.

USA saattaa olla todellakin pienentämässä panostuksiaan NATO:n puolustuksen tärkeimpänä tukipilarina Euroopassa. Tässä suhteessa varsinkin saksalaiset voisivat katsoa peiliin inttämisen sijaan.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Taisin otsikonkin varastaa Iltalehdestä eli omasta konsernista : )

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Se muuten pitää muistaa, että USAssa on lainvastaista tehdä ulkopolitiikkaa, mikäli ei ole siihen valtuutettu (ns. Logan Act). Siis jos Trumpin alaiset olisivat käyneet tuollaisia keskusteluja, he olisivat syyllistyneet rikokseen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset