Uusliberalismia

Murtaako hallitus yleissitovuuden?

Kun Suomi ajautuu yhteiskuntasopimuksen kaatumisen jälkeen yhä tukalampaan tilaan, ilmassa väikkyy suuri yhteiskunnallinen murros. Sellainen voisi olla työsopimusten yleissitovuuden purkaminen 40 vuoden jälkeen. Yleissitovuus tarkoittaa sitä, että myös järjestäytymättömien työnantajien pitää noudattaa alan yleistä työehtosopimusta.

Päättäjien tuntoja kuvastava Helsingin Sanomat näyttää ennakoivan yleissitovuuden purkamista tänään kieli keskellä suuta kirjoitetussa analyysissään: "Hallituksella on kiire uudistaa lakeja." Kannattaa lukea myös elinkeinoministeri Olli Rehnin lausunnot Reijo Tossavaisen blogista: 

http://reijotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200726-ay-pomolta-asiat...

Hesarin jutun avainlause on: "Ruotsissa ja Tanskassa ei tunneta yleissitovuutta." Mikä on Ruotsin lainsäädännössä mahdollista, on sitä myös Suomessa. Väitän, että yleissitovuuden purkamista nopein lainsäädäntötoimin mietitään parhaillaan hallituksessa. Jos ei mietitä, niin ei olla ajan hermolla.

Yleissitovuuden romuttaminen merkitsisi vallankaappausta, johon hallituksella ja eduskunnalla olisi perustuslakimme mukaan kuitenkin selkeästi oikeus. Eduskunnalla on työoikeuden suhteen kompetenssikompetenssi eli järjestöjen ja työtuomioistuinten oikeudet perustuvat eduskunnan säätämiin lakeihin.

Yleissitovuuden purkaminen loisi Suomeen välittömästi uudet halvan työn markkinat. Paikallinen sopiminen ja kilpailukykyloikka toteutuisivat saman tien. Kun investoinnit lähtisivät käyntiin, voisi työn kysyntä nousta pysyvämminkin.

Järjestöt jäisivät tyhjän päälle ja yrittäisivät luultavasti pysäyttää hankkeen lakkoaallolla. Hallituksella on kuitenkin politiikalleen tuore ja vahva kansan mandaatti ja se voi hyvin laskea selviävänsä konfliktista voittajana. En jaksa katsoa, mitä hallitusohjelmassa tästä sanotaan, mutta se on loppujen lopuksi yhdentekevää. Hallituksen on kyettävä nopeisiin päätöksiin koko ajan huonontuvissa olosuhteissa.

Tärkeintä hallituksen kannalta on nopeus. Jos yleissitovuuden purkamisesta jauhetaan vuosia kolmikantaisissa työryhmissä, siitä ei tule koskaan mitään. Mitään tuhatsivuista lakipakettia ei tarvita, kaikki todelliset uudistukset mahtuvat auki kirjoitettuna Klubiaskin kanteen.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Elintarviketyöläisten Liiton uhmakkaissa puheissa tavoitellaan vielä 1970-luvun legendaarisen lakkokenraalin Jarl Sundin äänenpainoja:

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/104677-ay-pomo-ava...

Antti Jokela

Eilisen A-studion toimittaja tenttasi Matti Vanhaselta hallituksen aikeita yleissitovuuden osalta. Vanhanen ei suostunut ottamaan kantaa, mikä viittaa siihen, ettei yleissitovuuden poisto ainakaan mahdoton idea ole. Ammattiliitoille tämä olisi kova pala. Karvasta kalkkia olisi myös ay-jäsenmaksujen verovapauden poistaminen ja työnantajaperinnästä luopuminen.

Mahtaisiko yleissitovuuden poisto kuitenkaan niin dramaattisesti vaikuttaa? Suuret yritykset ja julkinen sektori ovat työnantajajärjestöissä joka tapauksessa. Kannattavat pkt-yritykset maksavat jo nyt hyvänmiehenlisiä yli työehtosopimuksen. Suurin vaikutus olisi ehkä pkt-yritysten uusiin työsuhteisiin. Työllistämiskynnys varmaan laskisi.

Kalevi Wahrman

Yleissitovuuden poisto poistaisi Suomesta minimipalkan ja harmaatalous yhtenä kielteisenä ilmiönä lisääntyy.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Myös ns. kannustinloukut lisääntyisivät.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Vaikutukset olisivat nimenomaan dramaattiset siinä mielessä, että korporatismin kulmakivi murtuisi. Työnantajajärjestöjen jäsenyys on yrityksille erittäin kallista ja suurille pomoille myös aikaavievää puuhaa. Väitän, että työehtosopimusjärjestelmä rapautuisi nopeasti, jos kartellilla ei olisi enää lain suojaa.

Hallitus voisi ottaa työntekijöiden suojelun omiin käsiinsä säätämällä vaikka yksinkertaisesti minimituntipalkkoja eri aloille.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Millä aloilla tarvitaan "kilpailukykyloikkaa"?

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Luulen, että yleissitovuuden poistaminen madaltaisi työllistämiskynnystä joka alalla. Monen firman toimintakyky paranisi siitä, kun ei tarvitsisi tankata läpi muuttuvia työehtosopimuksia, jotka ovat tänä päivänä paksuja kirjoja. Tavallinen ihminen ei pysty niitä tulkitsemalla selvittämään edes sitä, millaista palkkaa työntekijöille pitäisi kulloinkin maksaa.

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen

Olen Kauppalehden keskustelupalstalta lukenut myös mielipiteitä, joiden mukaan mikroyritykset ovat itse s...nasta, osin juuri siksi että tyhmä yrittäjä ei osaa lukea TESsiä tai ainakaan tulkita sitä oikein.

Luovuus ja joustavuus johtavat ay-siiven mielessä siihen, että työntekijä tekee töitä 24/7, paaluun sidottuna pimeässä kopissa, jossa samalla säilytetään minkinruokaa.

Onneksi yleissitovuus ja monimutkaiset säännöt ovatkin tehneet sen, että työllistäminen kiinnostaa yhä vähemmän. Odotellaan kaikki nyt uusia suuria valtionyhtiöitä kädet ristissä.

Ja sitten veikkausosastolle: yleissitovuus ei tule poistumaan ainakaan omana elinaikanani.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman Vastaus kommenttiin #8

No eihän kukaan vakavissaan usko, että täällä mikään muuttuisi. Suomalaiset oppivat 1800-luvulla lukemaan Raamattua, kun muita kirjoja ei saanut painaa, ja rakastavat paksuja sääntökirjojaan edelleen. Pilkkujen äärelle on aina turvallista pysähtyä ja pohdiskella.

Toisaalta, kun joku systeemi täällä romahtaa, niin se tapahtuu kaikille yllätyksenä ja salamannopeasti. Niin kävi viimeksi 1990-luvulla, ja ilmassa roikkuu nyt jotain samanlaista.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #8

Ilman yleisitovuutta työntekijä on todella heikolla.

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen Vastaus kommenttiin #11

Poistin. En jaksa jauhaa enää samaa asiaa. Kaikki laittavat mikroyritykset isojen konsernien kanssa samaan nippuun ja kommentoivat siltä pohjalta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #13

Mikro ja pienyrittäjät ovat ihan eri asemassa kuin suuryritykset. Olenkin ihmetellyt mitä varten monet pienyrittäjät äänestävät Kokoomusta vaikka se ei yhtään ajaa heidän etuja. Monilla näillä yrittäjillä ei ole varaa maksaa itselleen edes minimipalkkaa puhumattakaan ylityökorvauksista.

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen Vastaus kommenttiin #15

"edes minimipalkkaa puhumattakaan ylityökorvauksista"

Miten minimipalkka ja ylityökorvaukset liittyvät yrittäjän työstään saamaan korvaukseen? Kun lähtöasenne on tämä, niin ei ihme että yleissitovuudet tulevat olemaan ikuisesti voimassa.

Mutta äänestämiseen: on valittava se pienin paha, eli edes jollain lailla, jonkun edustajansa puolesta talousoikeistoon vivahtava puolue. Muilla on vielä isommat veronkiristykset ja paksummat sääntelybumaskat mielessä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #17

Kai moni yrittäjä saa palkkaa esimerkiksi toimitusjohtajana? En ole perehtynyt kaikkiin muotoihin joilla yrittäjä voi saada korvausta työstään, mutta se ei johdu mistään asenteesta.
Demokratia, jossa ei ole muuta mahdollisuutta kuin pienimmän pahan valitseminen, on aika heikoissa kantimissa. Niin minäkin joudun valitsemaan.

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen Vastaus kommenttiin #18

Toimitusjohtaja oli melko huono esimerkki kun puhutaan ylityökorvauksista, mutta ei väännetä siitä nyt sen enempää, kun itselläni henkilöstöoikeuden opinnot ovat toistaiseksi melko vähäiset ja sinulla kommenteistasi päätellen vielä vähäisemmät. Pahoittelen, jos olen väärässä.

Yrittäjä voi tietenkin itselleen määritellä aivan minkäsuuruisen minimipalkan ja ylityökorvaukset hyvänsä, sopijaosapuolenahan on hän itse. Paitsi toiminimi, joka ei voi maksaa itselleen palkkaa.

Mutta edelleen: mitä merkitystä yrittäjälle on minimipalkalla tai ylityökorvauksella? Tai millään työlainsäädännön/TESsien termeillä? Itse ne on jokainen sentti hankittava, eikä sitä lasketa tuliko se sunnuntaiyönä tai maanantai-aamuna. Ja jos laitan itseni kanssa laatimaani soppariin, että minimipalkkani on kympin tunti, niin mitä sitten teen, kun en ole saanut tarpeeksi laskutettavaa? Haastan itseni oikeuteen?

Tätä asiaa on negatiivisella tavalla sivuttu vaikkapa kuljetusyrittäjien työaikasäädöksissä: on rajoite omalle työajalle, mutta itsellä on edelleen kaikki yrittäjän vastuut.

Painajaisissani saamme yrittäjän minimipalkan, jonka alle ei saa yrittää, tai yrittäjän työaikarajoitteet kaikille aloille. Tätä tarkoitin asenteella.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #24

Sitähän just tarkoitin, että jos ei ole tuottoa niin ei ole mistä määrätä edes minimipalkan verran vaikka tekisi tuplavuoroa.
Mitään juridiikka en tosiaankaan ole opiskellut.
Olisiko niin painaismaista jos yrittäjäkin voisi saada jotain täydentävää toimeentuloa tarvittaessa?

Antti Jokela

'Millä aloilla tarvitaan "kilpailukykyloikkaa"?"

Erityisesti julkisella sektorilla, koska siellä palkat ovat nousseet viimeisen kymmenen vuoden aikana nopeammin kuin yksityissektorilla. AY-liikkeen retoriikassa on väitetty, että yhteiskuntasopimuksessa vain työnantaja voittaa. No, julkisen sektorin työnantajia ovat kaikki kansalaiset, joten kai sitten kaikki voitamme.

Yksityinen on sektori on purkanut sekä tuotanto- että työvoimakapasiteettia kannattavuuden säilyttämiseksi, mutta sielläkin pitäisi saada investoinnit liikkeelle. Suomen todellinen ongelma on investointien niukkuus. Kapasiteettia on purettu jo niin paljon, että vaikka kaikki tilauskirjat olisivat täynnä, ei pystyttäisi enää tuottamaan yhtä paljon kuin ennen lamaa. Lienee myös selvää, että mahdollinen uusi teollinen kapasiteetti ei enää ole samaa laatua kuin ennen muinoin vaan olemme rakennemuutoksen äärellä.

Kaikki toimet, jotka lisäävät luottamusta siihen, että Suomessa on kannattavaa yrittää, omistaa ja teettää työtä, lisäävät myös investointihalukkuutta. Nythän esimerkiksi suorat ulkomaiset investoinnit suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat Suomessa tasolla 2%, Virossa viisinkertaiset ja Ruotsissakin kaksinkertaiset. Tuottavuusloikka voi omalta osaltaan parantaa tilannetta, mutta yksinään se ei riitä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Minkä kanssa julkinen sektori kilpailee? Onko palkat ammattikohtaisesti verrattuna noussut enämmän julkisella sektorilla?

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen Vastaus kommenttiin #12

Kysymyksesi "Minkä kanssa julkinen sektori kilpailee?" ei liity tähän topicciin, mutta vastaan kuitenkin linkillä. Aika molella alalla:

http://www.yrittajat.fi/File/4a84a5c2-c3aa-4a28-9c...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #14

Kommenttini oli vastaus Antti Jokelalle joka väitti, että erityisesti julkinen sektori tarvitsee kilpailukykyloikkaa.
Itse väittäisin, että nimenomaan kilpailuttaminen on nostanut julkisen sektorin kustannuksia kun sitä varten tarvitaan kokonainen byrokratian himmeli kilpailujohtajia, -päälliköitä apulaispäälliköineen ja -johtajineen, lisäksi vielä erinäisiä laatujohtajia ja konsultteja.

Antti Jokela Vastaus kommenttiin #16

Kilpailukykyloikka on huono termi julkisen sektorin osalta. Muutenkin yhteiskuntasopimuksella haettiin tarkasti ottaen yksikkötyökustannusten alentamista, vaikka muitakin termejä käytettiin. Yksityinen sektori maksaa julkisen sektorin kulut, joten julkisen sektorin kustannuskuorman purkaminen parantaa kansantalouden kilpailukykyä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

On jauhettu, että vienti pitää saada vetämään työkustannuksia alentamalla.
Mutta millä vientialoilla tarvitaan sellaista vetoapua on jäänyt kertomatta.
Mitä tarkoitat "kansantalouden kilpailukyvyllä"?

Antti Jokela

"Mutta millä vientialoilla tarvitaan sellaista vetoapua on jäänyt kertomatta."

Kaikki yritykset, ja vientialat, hyötyvät alemmista kustannuksista. Tietenkin.

'Mitä tarkoitat "kansantalouden kilpailukyvyllä"?'

Wikipediasta: Kansantalous tarkoittaa yhteiskunnan talouden muodostamaa kokonaisuutta.

Wikipediasta: Kilpailukyky merkitsee toimijan, yleensä yrityksen, toimialan tai kansantalouden, kykyä selviytyä taloudellisen kilpailun olosuhteissa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mitkä ovat kansantalouden selviytymisen kriteerit?
Sellaisilla vientialoilla joilla markkinat ovat kyllästyneet eivät palkkakustannusten alentaminen lisää työllisyyttä.
Kansantalous ei ole olio jolla olisi minkäänlaisia kykyjä.

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen

Ei ole kysymys pelkästään palkkakustannusten alentamisesta, vaan yleensä joustavuuden lisääntymisestä. Innovointi, uuden suunnittelu ja kokeilu tarvitsee tilaa, jota jäykät TESsit (tai muukaan byrokratia) eivät anna.

Edelleen joku voi keksiä jotain uutta, mutta ympäristö ei ainakaan mitenkään kannusta siihen. Moni pieni pulju jää kokonaan perustamatta kun omia henkisiä voimavarojaan voi käyttää viisaamminkin kuin byrokratian kanssa taisteluun.

Antti Jokela

Irlanti käyttää kilpailukykypyramidia oman kansantaloutensa kilpailukyvyn mittaamiseen:

https://www.google.fi/url?sa=t&source=web&rct=j&ur...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset