Uusliberalismia

Pohjoismaiden sotilasliitto? Professori Mezhevitsh rauhoittelee

Pietarin valtionyliopiston kansainvälisten suhteiden professori Nikolai Mezhevitsh toppuuttelee Pohjoismaiden puolustusministereiden kannanoton herättämää uhkien sävyttämää keskustelua. Hän sanoo Venäjän suhtautuvan pohjoismaiseen aloitteeseen "puolustuksellisesti" ja toivoo, että luottamus Venäjän ja Pohjoismaiden välillä palautuisi taas vanhalle hyvälle tasolle. Hän ei pidä Suomen ja Ruotsin liittymistä Natoon lainkaan varmana.

Ajatus pohjoismaiden sotilaallisesta liittoutumisesta on Mezhevitshin mukaan peräisin 1920-luvulta, jolloin Suomi ja Viro olivat juuri itsenäistyneet. Suomen ja Ruotsin liittymisestä Natoon puhuttiin hänen mukaansa jo vuonna 1993. Nyt on Mezhevitshin tullut aika, jolloin erilaisia liittoutumisvaihtoehtoja taas pohditaan.

Venäjä on Mezhevitshin mukaan uhattuna Huippuvuorilta Valko-Venäjän rajalle ja Kanadasta Narva-joelle - alue on suuri. Se kattaa kaksi pääsyä Atlantille, mikä selittää Mezhevitshin mukaan Venäjän ulkoministeriön "vihaisen" reaktion. 

"Suomen pääministeri ilmoitti, että on Suomen suvereeni oikeus liittyä tai olla liittymättä sotilaallis-poliittisiin liittoihin. Kansainvälisen oikeuden näkökulmasta hän on oikeassa. Suomi on itsenäinen. Mutta meillä on oikeus tulkita tapahtunut omia uhkakuviamme vastaavasti," linjaa Mezhevitsh. Uusi lähentyminen ei välttämättä tapahdu nopeasti: "Osa ongelmaa on tämä keskustelu julkisuudessa, poliitikkojen melko uhkaavat lausunnot. Meidän täytyy ottaa huomioon myös kolikon toinen puoli, hidas, mutta rakentava työ sen eteen, että saisimme suhteemme takaisin sille luottamuksen tasolle, jolla oltiin esimerkiksi 2000-luvun alussa."

Uusien sotilasliittojen perustaminen 1970-luvun tyyliin "näyttää järjettömältä ja on järjetöntä" Mezhevitshin mukaan. "Venäjän suhtautuminen on puolustuksellista. Me emme provosoi aggressiota. Me yritämme vain mahdollisuuksiemme mukaan ennakoida ja torjua tuota aggressiota eri suunnilla."

"Suomalaiset ovat enimmäkseen syntyneet ja kasvaneet vakauden aikakaudella, jolloin Suomesta vietiin tavaraa Neuvostoliittoon ja Venäjälle, venäläistä öljyä ja kaasua vietiin Suomeen, me rakensimme heille ydinvoimalan, ja nyt rakennetaan uusi. Viimeiset 50-60 vuotta olemme eläneet kuin hyvät naapurit. Jopa puolet suomalaisista vastustaa ajatusta Nato-jäsenyydestä," jatkaa Mezhevitsh.

Mezhevitsh muistuttaa, että Suomi ja Ruotsi ovat demokraattisia maita. Nuori poliitikkosukupolvi saattaa haluta Natoon, mutta kansan mielipidettä ei voi ohittaa.

http://riafan.ru/241718-voennyiy-soyuz-severnyih-stran-protiv-rossii-vse...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Petteri Hiienkoski

Kiitos referoinnista.

Venäjällä on erilaisia arvioita ja päätelmiä turvallisuuspolitiikasta. Professori Mezhevitshin näkemykset ovat maltillisia. Hän ilmeisesti vain viittaa merialeille pääsyyn, muttei erittele Jäämeren strategista merkitystä Venäjälle. Puolustuksellisuus voidaan suurvallan näkökulmasta toisinaan määrittellä laveammin.

Kenraaleilta saisimme todennäköisesti kuulla rajumpia ja vähemmän diplomaattisia painotuksia ja päätelmiä. Venäjän voimassa sotilaallinen doktriini määrittelee kuitenkin päälinjan. Suomi on Venäjän turvallisuuden kannalta joka tapauksessa keskeisessä asemassa, mikä kotimaisessa keskustelussa.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

On hyvä nähdä venäläisessä mediassa vaihteeksi maltillista puhetta.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Mezhevitshin tuoreet lausunnot Pravdassa eivät ole yhtä maltillisia. Ruotsia, jota hän pitää pohjoismaisen kirjeen alullepanijana, hän muistuttaa Poltavasta. Suomessa on kuulemma menossa yhteisen vihollisen etsiminen ennen vaaleja "hallitsevan puolueen" yhtenäisyyden nimissä. Mezhevitshin mukaan 90 prosenttia kansasta on Suomessa Nato-jäsenyyttä vastaan.

http://www.pravda.ru/news/expert/14-04-2015/125625...

Petteri Hiienkoski

Mielenkiintoista.

Mistähän ajatus Ruotsista yhteisartikkelin "sylttytehtaana" on peräisin? - Demariministerikö yrittäisi tiivistää yhteyttä NATO:on? Hmm. I doubt. Viittaukset Pultavan taistelun revanssiin ja Ruotsin mahdolliseen haluun palauttaa suurvalta-aseman kertoo ehkä enemmän kirjoittajasta ja hänen lähestymistavastaan. Ruotsi on kuitenkin harjoittanut puolueettomuutta/liittoutumattomuutta jo yli 200 vuotta.

Olettaisin, että yhteisartikkeli sisältää yhtä ja toista mitä kukin pohjoismaisista ministereistä on halunnut sinne lisäillä, ilmastonmuutoksesta, terrorismiin...

Artikkelin "kova ydin" keskittyy kuitenkin Venäjän muodostamaan uhkaan. Perustelut sille ovat niin laajat, että ministerit ovat saattaneet kilvan niitä sinne lisätä. En pitäisi ihan mahdottomana, vaikka Haglund olisi etunenässä niitä sinne tyrkyttänyt.

Vaikkei artikkeli sisällä mitään sinänsä uutta, se on sen verran taitamattomasti laadittu ja vaikeaselkoinen, etten ihmettele, että se herättää epäluuloja myös Venäjällä.

Suomessa Venäjä-peloille on historiallisesti niin vahvat pohjat kansakunnan kollektiivisessa tajunnassa, ettei vaadi paljon kaivaa niitä sieltä esiin ja käyttää niitä poliittisesti hyväksi. Yritystä tähän on pääministerillä ja puolustusministerillä, mutta jos hallitsevalla puolueella tarkoitetaan Kokoomusta, en ole varma, että valittu NATO-linja kuitenkaan edistää puolueen yhtenäisyyttä. Siinä mielessä
Mezhevitshin arvio tuskin osuu ihan kohdilleen.

Vaikkei NATO-jäsenyyden vastustus olekaan Mezhevitshin esittämällä tasolla, se on kuitenkin sen verran suurta, ettei jäsenyyden hakeminen senkään perusteella ole reaalisessa näköpiirissä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset