Uusliberalismia

Sotahistoria ja politiikka

Toinen maailmansota päättyi 70 vuotta sitten. Tulkinnat sen kulusta ja merkityksestä menevät tänä päivänä pahasti ristiin. Sotahistorialla tehdään tämän päivän politiikkaa idässä ja lännessä.

Saksan Bundestagissa muistopuhetta sodalle 8.5. 2015 ei tavasta poiketen pidä poliitikko, vaan Königsbergissä (nykyään Kaliningrad) syntynyt historioitsija Heinrich August Winkler. Saksa muistaa lännen voitonpäivää 8.5 ja Venäjä omaa voitonpäiväänsä 9.5, jolloin Moskovassa järjestetään sotilasparaati.

Liittokansleri Angela Merkel olisi halunnut laskea seppeleen tuntemattoman sotilaan haudalle Moskovassa lännen voitonpäivänä 8.5., mutta se ei venäläisille käynyt. Merkel laskee seppeleen 10.5.

En ole nähnyt julkisuudessa tietoa siitä, osallistuuko Suomi Moskovan voitonjuhliin millään tavalla tai tasolla.

Professori Winkler edustaa selvästi tulkintaa, jonka mukaan Hitler ja Saksa eivät ole ainoita, joita syyttää toisesta maailmansodasta. Hän arvostelee sitä, että Venäjällä rehabilitoidaan vuoden 1939 Molotov-Ribbentrop-sopimusta. Niin häivytetään Neuvostoliiton osasyyllisyys toisen maailmansodan alkamiseen ja oikeutetaan Itä-Puolan ja Baltian valtaus vuonna 1939. Talvisotaa ei tuossa kohtaa mainita, vaikka olisi pitänyt.

Winkler syyttää presidentti Putinia "historiallisesta revisionismista" Molotov-Ribbentrop-sopimuksen suhteen. Se sopii hänen mukaansa Putinin"tarkoitushakuiseen" yhteistyöhön Euroopan "oikeistoradikaalien" ja "uusfasististen" voimien kanssa. Winkler vihjaa Putinin olevan uusi Stalin tai Hitler, vaikka ei sitä Sueddeutsche Zeitungin artikkelissa ääneen sanokaan.

Putin puolestaan varoitti hiljattain historiallisesta revisionismista, jolla fasistien sotasyyllisyyttä häivytetään. Luulen, että hänen mielessään olivat juuri Winklerin kaltaiset tulkinnat.

http://www.sueddeutsche.de/politik/gedenken-an-den-zweiten-weltkrieg-wen...

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Kyllähän NL:n näkökulmasta vaikutti ilmeiseltä, jotta länsivallat pyrkivtät kääntämään Saksan Lebensraumia etsivän katseen itään, kuten Mein Kampfissakin oikeaksi nähdään. Länsivallat hylkäsivät liittonsa Tshekkoslovakian kanssa, ja NL sivuutettiin kuvioista, ts. länsivallat hylkäsivät toistuvasti mahdollisuuden muodostaa NL:n kanssa liitto Saksaa vastaan. Eipä tuossa tilanteessa jäljellä ollut muuta vaihtoehtoa, kuin neuvotella Ribbentroppin kanssa. Siis kaikki ovat syyllisiä...

Pekka Iiskonmaki

USA pani Japanin kauppasaartoon. Oliko Japani ainoastaan syyllinen?

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Yhdysvallat julisti saarron vastaukseksi Japanin käymään hyökkäyssotaan Kiinassa. Joten kyllä vain, Japani oli vastuullinen ja syypää sotaan.

Käyttäjän JaakkoWilenius kuva
Jaakko Wilenius

Kyllä Englanti ja Ranska tosissaan yrittivät neuvotella Stalinin kanssa yhteistyöstä ennen Molotov-Ribbentrop sopimuksen tekoa padotakseen Saksaa. Neuvostoliiton etupiirivaatimukset, joihin sisältyi Baltian maiden ja Romanian alueiden miehittäminen puskurivyöhykkeiksi kriisitilanteessa ei kuitenkaan sopinut etenkään arvopolitiikkaa harjoittavalle Ranskalle. Siksi neuvottelut eivät edenneet. Kansallissosialistisen Saksa oli leppoisampi neuvottelukumppani, koska molemmat diktaattorit viittasivat veljellisesti kintaalla pienten valtioiden koskemattomuudelle.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Kts: http://en.wikipedia.org/wiki/Molotov–Ribbentrop_Pact_negotiations.

Länsivallat hyväksyivät ainakin osan Stalinin vaatimuksista, Ranska etunenässä. Lokakuussa v. 1939 Churchill hyväksyi täysin, että NL miehitti Itä-Puolan. Ilmeisesti Stalin luotti enemmän Hitleriin - länsivallathan olivat jo Tshekkoslovakian pettäneet aikaisemmin.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Hyvä näkökulma Jaakko Wilenius noihin Englannin ja Ranskan käymiin neuvotteluihin neuvostojohdon kanssa juuri ennen 2.maailmansodan alkua!

Kuinkahan lähellä todellisuudessa oltiin, etteivät kyseiset maat myyneet Suomea Stalinille?
Osaako joku antaa kirjallisuusvinkin pelkästään noita neuvotteluja koskien? Mainintoja kyllä löytyy neuvotteluista monista teoksista.

Jatkosodan aikanahan brittijohtajat esittivät melko ikäviä kommentteja maamme käymästä sodasta. Julistivat jopa sodankin. Canterburyn arkkipiispa siunasi venäläisten sodankäynnin,"ennen joka suurusta", niin kuin Palle riimittelee. Churchill'kin antoi melkoisia neuvostojohtoa myötäileviä lausuntoja.

Eli, suurvallat vallanhimossaan ovat kaikki valmiit kävelemään pienten valtioiden valtioruumiin yli, kun sen itselleen hyväksi katsovat.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

On 1 October 1939, Winston Churchill—via the radio—stated:

... That the Russian armies should stand on this line was clearly necessary for the safety of Russia against the Nazi menace. At any rate, the line is there, and an Eastern Front has been created which Nazi Germany does not dare assail. When Herr von Ribbentrop was summoned to Moscow last week it was to learn the fact, and to accept the fact, that the Nazi designs upon the Baltic States and upon the Ukraine must come to a dead stop.[92]

Churchill hyväksyi Itä-Puolan miehityksen, ja vihjaa siihen suuntaan, että NL:n turvallisuus vaatii myös Baltian kontrolloimista.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Muistaakseni 40-41 Suomessa väännettiin entinen Britannian kaupan suosimisslogan "Ostamme niiltä, jotka ostavat meiltä" muotoon "Ostamme niiltä, jotka myyvät meitä."

Antti Jokela

"Osaako joku antaa kirjallisuusvinkin pelkästään noita neuvotteluja koskien?"

Tässä mielenkiintoisia väitteitä:

http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/europe/r...

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen

Kiitos Jouni mielenkiintoisesta ja hyvästä keskustelunavauksesta. Venäjällähän tosiaan on aloitettu kirjoittamaan historiaa uudelleen ja II maailmansotaan tai heidän kielellään suureen isänmaalliseen sotaan liittyvät uudet tulkinnat ovat käytännön konkreettinen esimerkki tästä. Talvisota on edelleenkin aiheena tabu - vaiettu asia Venäjällä. Liekö johtuu kaatuneiden määrästä?

Sotahistorian jatkumoa seuraten seuraavaksi on vuorossa lupa odottaa Ukrainan suunnalla keväthyökkäystä, joka on kuulunut kiinteänä osana venäläiseen sodankäyntistrategiaan.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Tässä opettavainen pääsiäisjuttu sodan historiasta ja nykypäivästä.

http://www.aamulehti.fi/Ulkomaat/1194971863546/art...

Antti Jokela

Winkler muistelee oikein. Venäjällä juhlitaan Suuren isänmaallisen sodan (1941-45) päättymistä. Monissa muissa maissa juhlitaan toisen maailmansodan (1939-45) päättymistä Euroopassa (Victory in Europe Day). Näistä erillisistä juhlista voisi luulla, että Neuvostoliitto tuli vedetyksi sotaan vasta vuonna 1941 operaatio Barbarossan myötä. Tämä on kätevä tapa välttää turhia kysymyksiä maailmansodan kahdesta ensimmäisestä vuodesta.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Kuukauden sisällä näemme, onko kenraali Wesley Clark oikeassa veikkauksessaan II maailmansodan Voitto Euroopassa -vuosipäivän merkityksestä Venäjälle sen viedessä Ukrainan operaationsa seuraavaan vaiheeseen:

http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/19192...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset