*

Uusliberalismia

Mitä jos Kiinan kommunistivalta äkkiä romahtaa?

Suomessa ja muuallakin Euroopassa Kiinan kommunistivaltaa on pidetty itsestäänselvyytenä, jonka varaan voi laskea kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Teollisuuden valtavat investoinnit Kiinaan perustuvat kommunistien kanssa tehtyihin sopimuksiin. Mitä jos - tai kun - valta vaihtuu? Onko se sittenkään vain seuraavan toimitusjohtajan ongelma?

Kiina muistuttaa Neuvostoliittoa 1980-luvun puolivälissä. Uudistajat ja kovan linjan haukat taistelevat vallasta, vaikka siitä ei saa puhua. Esimerkiksi hakusanoilla "Bo Xilai" ja "vallankaappaus" ei kiinalaisilta blogeilta löydä enää mitään. Ei myöskään hakusanalla "Ferrari," joka viittaa erään puoluepampun pojan auto-onnettomuuteen Pekingissä.

Vaikka kommunistien talouslukuihin ei luottamista olekaan, suunta on niissäkin alaspäin. Omaisuutta keränneet puoluepamput ryhtyvät todennäköisesti kilpailemaan keskenään. Kapina kommunisteja vastaan etenee rannikolta sisämaahan. Pääministeri Wen Jiabao on puhunut jopa demokratiasta.

http://www.faz.net/aktuell/politik/ausland/china-putschgeruechte-in-peki...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

J. Gagarin

Kiinaa ei voi suoraan verrata 80-luvun puolivälin Neuvostoliittoon, koska Kiina on markkinatalousmaa ja investoinnit sinne on tehty samalla markkinalogiikalla kuin investoinnit kaikkialle muuallekin. Toki firman perustamiseen tarvitaan tietty virkaproseduuri, mutta niin se tarvitaan muuallakin. Investointeja ei siis ole tehty perustuen kommunistien kanssa tehtyihin sopimuksiin.

Kaikkein parhaiten Kiinaa voisi verrata vaikkapa Pinochetin Chileen tai Francon Espanjaan. Poliittinen valta on tiukasti yhden puolueen käsissä ja vaaleja ei järjestetä, mutta taloudellinen toimeliaisuus on yhtä vapaata kuin muuallakin. Ulkomaalaisten omistamista yrityksistä saa kotiuttaa voittoja käytännössä ilman rajoituksia enkä usko, että mahdollinen kommunistivallan kukistuminen tilannetta siltäkään osin huonommaksi muuuttaisi.

Tietysti on vaikea arvata mitä Kiinassa pitemmän päälle tapahtuu, mutta on otettava huomioon, että Kiinan sivistynyt ja vauras keskiluokka pääosin kannattaa voimakasta keskusvaltaa. Kun maassa on 700 miljoonaa lähes lukutaidotonta riisifarmaria, niin keskiluokkaan kuuluvat bemarilla ajavat perheeet eivät halua joutua missään vaaleissa heidän ylikävelemäkseen.

Matti Palviainen

Siis demokratia sopisikin Kiinaan.

Demokratiaa ei tosin kovin moni Kiinassa vaadi.

J. Gagarin

En tiedä miksi teit tuollaisen johtopäätöksen kommentistani.

Muokkaus: Viimeinen kommenttisi lause oli lisätty sen jälkeen, kun olin aloittanut kirjoittamaan tätä kommenttia ja se osaltaan lieventää ristiriitaa kommenttisi ja aiemman kommenttini välillä, mutta ei silti selitä, miksi olet sitä mieltä, että demokratia sopisi Kiinaan.

Eila Jokimaa

Yksi syy siihen miksi Kiinaan investoidaan ollaan investoitu niin tehokkaasti, on henkinen pääoma. Henkinen pääoma eli lukutaito, vähäinen kuolleisuus yms. olivat Kiinassa moniin muihin Aasian maihin verrattuna paremmat jo 1960-luvulla. Tämä on ollut Kiinalle eduksi mm. suhteessa Intiaan, jossa ei ole ollut yhtä tasa-arvoista koulutusjärjestelmää ja terveydenhuoltojärjestelmää kuin kommunistisessa ja myöhemmin kapitalistisessa Kiinassa.

R. Tyyne Kuusela

" Kiinaa ei voi suoraan verrata 80-luvun puolivälin Neuvostoliittoon, koska Kiina on markkinatalousmaa ja investoinnit sinne on tehty samalla markkinalogiikalla kuin investoinnit kaikkialle muuallekin. Toki firman perustamiseen tarvitaan tietty virkaproseduuri, mutta niin se tarvitaan muuallakin. Investointeja ei siis ole tehty perustuen kommunistien kanssa tehtyihin sopimuksiin. "

Investoinnit on tehty Kiinan omien säännösten mukaan, jotka vuoteen 2010 olivat kunnallisia ja maakunnallisia, mutta nyt ne ovat valtakunnallisia.

" Kaikkein parhaiten Kiinaa voisi verrata vaikkapa Pinochetin Chileen tai Francon Espanjaan. "

Ei voi. Ei mitään yhteistä.

" Poliittinen valta on tiukasti yhden puolueen käsissä ja vaaleja ei järjestetä, "

Järjestetään kyllä vaaleja koulujen alaluokilta alkaen ja mm. pormestarit valitaan vaaleilla. Puolueita ei kuitenkaan ole kuin yksi. Lakia säätävä kansalliskokous valitaan epäsuorasti. Sinne nimittävät kiintiöidensä mukaiset edustajat mm. maakunnat, kaupungit, kommunistinen puolue, armeija, tiedeakatemia ja etniset ryhmät. Nuo nimittävät elimet ovat pääasiassa jonkinlaisilla vaaleilla valittuja, paitsi armeijassa. Arvelisin, että tuo tiedeakatemian rooli on erittäin tärkeä, mutta profiilisltaan (liian) matala, kuten Neuvostoliitossakin.

" mutta taloudellinen toimeliaisuus on yhtä vapaata kuin muuallakin.

Ulkomaalaisten omistamista yrityksistä saa kotiuttaa voittoja käytännössä ilman rajoituksia enkä usko, että mahdollinen kommunistivallan kukistuminen tilannetta siltäkään osin huonommaksi muuuttaisi.

Tietysti on vaikea arvata mitä Kiinassa pitemmän päälle tapahtuu, mutta on otettava huomioon, että Kiinan sivistynyt ja vauras keskiluokka pääosin kannattaa voimakasta keskusvaltaa.

Kun maassa on 700 miljoonaa lähes lukutaidotonta riisifarmaria, "

Lukutaito on 100% kuten muissakin sivistysmaissa. Samanlainen oppivalvollisuus kuin meilläkin. Ja siihen pari vuotta päälle armeijaa sekä miehille että naisille. Armeijalla on pirusti myös siviilitehtäviä. Se on isommissa hommissa aina yksi vaihtoehto homman suorittamiseksi. Armeijasta tulee monen työpaikka varsinkin aluksi ja armeijan osuutta työvoimasta voidaan muuttaa vuosittain useilla miljoonilla suuntaan ja toiseen. Armeija hoitelee kadot ja tulvat ja padot ja kelirikot ja kapinat. Sen kanssa ei kannata riidellä vaikka joidenkuiden muiden kanssa riitelisikin.

" niin keskiluokkaan kuuluvat bemarilla ajavat perheeet eivät halua joutua missään vaaleissa heidän ylikävelemäkseen. "

J. Gagarin

Aika paljon mutua tuossa kommentissasi.

Ensinnäkään tavallinen kiinalainen ei koskaan ole käynyt äänestämässä minkäänlaisissa vaaleissa. Periaatteessa kymmenkunta vuotta sitten tehtiin päätös, jonka mukaan maaseudun kylien päälliköt voidaan valita vaaleilla kyläläisten keskuudesta, mutta entiset kyläpäälliköt eivät informoineet asiasta kyläläisiä ja niinpä useimmissa paikoissa tilanne on jatkunut entisellään.

Tuo 100% lukutaitoisuus on propagandistinen ilmaisu. Suurin osa maaasedun kouluttamattomista keski-ikäisistä ja sitä vanhemmista riisinviljelijöistä ei osaa lukea riittävän hyvin ymmärtääkseen esimerkiksi sanomalehtiä. Toki he perusasiat osaavat lukea yksinkertaisista kylteistä ja aivan arkisia asioita jopa kirjoittaakin, mutta siihen se jää.

Mitä taas armeijaan tulee, niin kirjoitat täyttä puppua! Kiinassa ei ole yleistä asevelvollisuutta ja harva armeijaan pyrkivä edes pääsee sinne. Useimmat heistä, joille tällainen mahdollisuus on auennut, palvelevat muutaman kuukauden peruskurssin, joka on lasten leikkiä Suomen S.A. Inttiin verrattuna.

R. Tyyne Kuusela

" Aika paljon mutua tuossa kommentissasi. "

On mutua. Enole mitenkään erityisesti perehtynyt asiaan.

" Ensinnäkään tavallinen kiinalainen ei koskaan ole käynyt äänestämässä minkäänlaisissa vaaleissa. "

Siellä pyritään siihen, että olisi ueampia ehdokkaita, vaikka ne aikovat pitää tiukasti kiinni yksipuoluejärjestelmästä. NL:n blokissa se yksi ehdokas lopullisessa äänestyksessä, puolueesta tai ei tai vaikka muusta puolueesta, oli ehdoton tabu, jonka sanotaan ratkaisseen Unkarin miehityksenkin (se oli siis oikeastaan varsovan liiton tabu).

Kiinassa opetetaan myös koulusta alkaen näitä kahden lopullisen ehdokkaan vaaleja ja kampanjointeja ja luokat valitsevat tällä tavalla oppilasjohtajat, jotka sitten taas ovat päättämässä jostakin asioista.

" Periaatteessa kymmenkunta vuotta sitten tehtiin päätös, jonka mukaan maaseudun kylien päälliköt voidaan valita vaaleilla kyläläisten keskuudesta, mutta entiset kyläpäälliköt eivät informoineet asiasta kyläläisiä ja niinpä useimmissa paikoissa tilanne on jatkunut entisellään. "

Niin tai näin, noilla alueiden ja kaupunkineuvostoilla oli Maon kuolemasta tähän päivää saakka suunnaton valta, vaikkakin puolueen (ja Tiedeakatemian ja armeijan) päältäkatsomina, kun ne päättivät omaisuus- ja yrittämislaeistakin ja jopa ulkomaalaisten asemastakin alueillaan ja tietysti taloussuunnitelmista. Poliitinen elin ueisn johtaa, vaikka yrittäjät tekevätkin työt. Muistaakseni 2010 tuli valtakunnallinen bisneslaki. Alueilla on silti suuria eroja jopa talousjärjestelmässäkin, on varmaan yhä melko maolaisiakin alueita. Se riippuu mm. luonnonoloista.

" Tuo 100% lukutaitoisuus on propagandistinen ilmaisu. Suurin osa maaasedun kouluttamattomista keski-ikäisistä ja sitä vanhemmista riisinviljelijöistä ei osaa lukea riittävän hyvin ymmärtääkseen esimerkiksi sanomalehtiä. Toki he perusasiat osaavat lukea yksinkertaisista kylteistä ja aivan arkisia asioita jopa kirjoittaakin, mutta siihen se jää. "

Juu se kirjoitusjärjestelmä asettaa rajoja, mutta sen ymmärtäminen ei ole toisaalta kiinni äidinkielestä varsinkaan kiinan eri haarojen välillä.

" Mitä taas armeijaan tulee, niin kirjoitat täyttä puppua! Kiinassa ei ole yleistä asevelvollisuutta ja harva armeijaan pyrkivä edes pääsee sinne. Useimmat heistä, joille tällainen mahdollisuus on auennut, palvelevat muutaman kuukauden peruskurssin, joka on lasten leikkiä Suomen S.A. Inttiin verrattuna. "

Tätä minä en niin tarkkaan tunne. Se ei ole samanlainen järjestelmä kuin Neuvostoliitossa, jossa oli yleinen asevelvollisuus miehille ja 2 - 4 vuoden palvelusaika. Kiinalla oli varsinainen satamiljoona-armeija, jos siellä tuo systeemi olisi ja vielä naitenkin asevelvollisuudella. NL:ssa Kiinaa pidettiin 70-luvulla sotilasdiktatuurina, vaikka itseä ei pidetty. Maon kuoleman jälkeen kuitenkin vallan perusrakenteeksi muodostuivat ne maakuntien ja suurkaupunkien neuvostot, koska ne säätivät lakia, joka ohjaa taloutta, ja myös panivat sitä toimeen.

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

Kommunismia Kiinassa on enää vain nimeksi. se on lähinnä yksipuoluejärjestelmällinen valtionkapitalismi.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Neuvostoliittoa hallitsi 1980-luvulla kommunistimafia samalla tavoin kuin Kiinaa tänään. Ulkomaalaisia kiinnostavat halvat luonnonvarat ja ilmainen työvoima. Markkinataloudesta tai edes kapitalismista puhuminen on yksipuoluejärjestelmässä höpsötystä.

J. Gagarin

Tuo on yksipuolinen näkemys eikä vastaa totuutta.

Ulkomaalaisia investoijia nykyään kiinnostavat eniten Kiinan ja Aasian kehittyvät markkinat.

Miten niin markkinataloudesta puhuminen yksipuoluejärjestelmässä olisi höpsötystä? Kun kävelet kaupungin katuja Kiinassa, niin näet miten paljon enemmän siellä yksipuoluejärjsetelmäyhteiskunnassa on bisnestä ja markkinointia verrattuna vaikkapa Helsingin jähmeyteen.

Myös teollisella puolella yksittäiset yhtiöt kilpailevat markkinoilla aivan samoin kuin missä tahansa muuallakin. Osakkeita ostetaan Shanghain pörssissä niin kuin New Yorkissa konsanaan.

Jouni Valkonen

Kiina on harrastanut viimevuosikymmeninä lähinnä ricardolaista kapitalismia, jossa kotimarkkinoiden kysyntä on pidetty mahdollisimman matalalla tasolla. Sen sijaan lähes kaikki talouskasvun hedelmät on käytetty investointeihin. Kiinassa on esimerkiksi rakennettu jopa kokonaisia kaupunkeja, joissa ei kuitenkaan ole asukkaita koska kotimarkkinoilla ei ole vielä kysyntää asunnoille.

Nyt Kiina alkaa kuitenkin olemaan tapissa, eli halpatuotannolla ei voi enää kasvaa. Joten Kiinassa suunnitellaan siirtymisestä ricardolaisesta kapitalismista enemmän kysyntävetoiseen markkinatalouteen. Eli lähdetään lisäämään kotimarkkinoiden kysyntää.

Kiinan kotimarkkinoiden kysyntävetoisessa markkinataloudessa on valtavasti enemmän kasvupotentiaalia kuin vientivetoisessa taloudessa.

Anssi Luoma-aho

Mielestäni Kiinassa on suuri riski ajautua hajaannuksen tilaan. Kiinassa on satoja miljoonia entisiä maanviljelijöitä siirtynyt töihin kaupunkeihin paremman elintason toivossa ja ankeista työoloista huolimatta heidän elintaso on noussut entiseen verrattuna.

Mikäli Kiina ei pysty ylläpitämään talouskasvua ja takaamaan tämän porukan työllisyyttä, nousevat he varmasti barrikadeille. Takaisin maaseudulle heitä saadaan tuskin häädettyä.

J. Gagarin

Tuo on eittämättä yksi Kiinan potentiaalisista sosiaalisista ongelmista.
Samoin maaseudun ja vauraiden kaupunkien välinen taivaisiin huutava elintaso- ja elämäntapakuilu.

Ja juuri siksi hyvin koulutetut kaupunkilaiset mieluummin sietävät puolueen epädemokraattista johtoasemaa kuin sitä, että heidät jyrätttäisiin "proletaarien" voimin. Vähemmän koulutetut puolestaan on toistaiseksi voitu valjastaa naiiviin puolueuskollisuuteen muuten vaan.

Mutta potentiaalinen ongelma on olemassa.

Toimituksen poiminnat