*

Uusliberalismia

Tieto ei sittenkään riittänyt - pahoinvointivaltio tukehtuu

Suomi ja muu Eurooppa ovat eläneet jo vuosia vasemmistolaisessa tasa-arvon ja hyvinvoinnin euforiassa lähes 1960-luvun lopun malliin. Suuria odotuksia on luonut tiedonvälityksen vallankumous, jonka on ajateltu johtavan jonkinlaiseen tasa-arvoiseen ja oikeudenmukaiseen ihanneyhteiskuntaan. Vasta nyt alkaa selvitä, etteivät koulutus ja tieto sinänsä muuta vanhoja rakenteita yhtään miksikään.

Valtion miljardien arvoinen takuutussopimus julistettiin salaiseksi. Salaisia ovat myös Kauhavan lentosotakoulun lakkauttamista koskevat ja ties kuinka monet muut laskelmat. Nettiä, kännyköitä ja koulutusta on, mutta tärkeää tietoa puuttuu silti ehkä enemmän kuin koskaan. Nokialaistunut valtio koulutti meidät ajattelemaan, että tiedon puute ja salailu on aina kreikkalaisten sun muiden ongelma. Nyt suuruudenhulluus ja ylimielisyys kostautuvat kauhealla tavalla.

Nuorison valveutunein osa tarjoaa ratkaisuksi Zeitgeistia ja perustuloa eli isovanhempiensa 1960-lukulaista hörhökommunismia kiiltävämmissä vaatteissa. Muut hampaisiin asti PISA-koulutetut nuoret ja vähän vanhemmatkin nautiskelevat tiedon hedelmistä ja kuvittelevat hallitsevansa maapalloa vain näppäimistöjä painelemalla. Ja kas kummaa, kun työkkärin byrokraatti tekee virheen. Kyllä rahaa pitää tippua tilille ihan sillä ensimmäisellä meilillä. Kun minulla on kerran oikeus.

Suomi ei ole mafiaperhe, jonka hyvinvointia voidaan parantaa jakamalla yhteisestä potista palkintorahoja sitä tarvitseville. Me emme saa tyytyä siihen, että meiltä yhä enemmän salataan yhteisen rahamme alkuperä ja käyttötarkoitukset. Ja että ilman omaa rahaa olemme vain almuja mankuvia lapsia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Niin pitkään kun talous on riippuvainen ihmistyöstä vapaa kapitalismi toimii parhaiten. Talous kuitenkin automatisoituu ennemmin tai myöhemmin ja se tarkoittaa sitä, ettei ihmistyölle löydy ostajaa. Silloin voidaan puhua siitä, että sosialistinen yhteiskunta on parempi, mikäli ei katsota tarpeelliseksi markkinavoimien sopeuttaa väestöä sopivan suuruiseksi.

Itse seuraan mielenkiinnolla, miten uraorientoituneet ihmiset järkyttyvät, kun he huomaavat, ettei korkea koulutus ja rautainen kokemuskaan enää suojaa automaatiolta. Toimistoista tulee asuntoja ja tietotyö siirtyy palvelimille. Ai, että sitä ihmettelyä, kun kupla poksahtaa. "Sinun palveluitasi ei enää tarvita."

Oman urani käytän mieluusti ihmistyön automatisoimiseen, koska se jos mikä muuttaa yhteiskuntaa.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Tämä on kiinnostavaa. Miten ihmistyötä automatisoidaan? Minun täytyy nimittäin kohta viedä roskat ulos...

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Prosessi prosessilta ja sitten niitä aletaan nivomaan yhteen, kunnes koko helahoito sujuu.

Anssi Luoma-aho

Muuten olen herra Snellmannin kanssa jokseenkin samaa mieltä, mutta perustuloon tarjoaisin hieman toisenlaista lähestymistapaa:

Perustulo oikein toteutettuna olisi mekanismi, jolla heikompiosaisillekkin voitaisiin tarjota mahdollisuus inhimilliseen elämään ilman byrokratiaa. Sen lisäksi perustulo palauttaisi yksilön vapauden monille heistä, jotka tälläkin hetkellä ovat riippuvaisia tulonsiirroista ja valtion subventoinnista.

Esimerkiksi lapsiperheet saavat valtavasti subventiota ja suoria tulonsiirtoja. Ne lapsiperheet, jotka toimivat ideologistien tahdon mukaisesti, haukkaavat suurimman osan näistä rahoista. Mikäli lapsiperhe päättää toimia vastoin ideologistien tahtoa, heille jaetaan vain murusia.

Perustulo voisi olla osa ratkaisua, mutta toimiakseen se vaatisi monien muidenkin asioiden miettimistä uudelleen.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Kun arkipäivisin avaa sopivaan aikaan television, kansallisen yhtiömme kanavalta näkee vanhaa suomalaista elokuvaa, josta saa hyvän käsityksen millaista oli ihanteenmuodostus yhtenäiskulttuuri-Suomessa.

60-luku oli meillä kuten muuallakin maailmassa yhtenäiskulttuurin murtumisen aikaa. Se on yhteiskunnassa kertaluonteinen tapahtuma -- se ei missään muodossa toistu koskaan. Nyt nousevat Zeitgeist-liikkeet tai muu nuori ideologia eivät toista historiaa, ja opillinen yhteys takavuosiin on yhtä turha konstruktio kuin yritys selittää vanhaa suomifilmiä Nokian alkutaipaleena.

Raha kuvitellaan liberalistisessa ajattelussa ajattomaksi -- sillä ei ole käsitehistoriallisia juuria eikä sitä rasita se reitti jota pitkin se kuhunkin hinnanmuodostustilanteeseen matkustaa -- ja siksi rahakäsite tarvitsee pitemmän historiallisen selityksen. Me emme saa tyytyä siihen, että meiltä yhä enemmän salataan yhteisen rahamme alkuperä ja käyttötarkoitukset.

Nykyisin taloudesta puhutaan kuin se olisi jotain maailmassa kaikkein todellisinta. Tosiasiassa se on nyt jotain kaikkein harhaisinta. Sen varaan ei paljoa kannattaisi laskea. Sillä ei ole sitä ominaisuutta että se pystyisi järjestämään ihmisten elämän.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

"Nykyisin taloudesta puhutaan kuin se olisi jotain maailmassa kaikkein todellisinta. Tosiasiassa se on nyt jotain kaikkein harhaisinta."

Totta. Mutta eikö ole ihanaa ajatella, kuinka moneen pankkitiliin minä saan heti yhteyden koneellani? Mehän olemme melkein kuin yhtä.

Kalle Kuusivuori

Mitä sitä tyhjillä tileillä ihemettelemään.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Tätä juuri tarkoitin. Asioiden hahmottaminen rahan ja talouden kautta ei välttämättä ole lainkaan harhaista.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Nykyisin taloudesta puhutaan kuin se olisi jotain maailmassa kaikkein todellisinta. Tosiasiassa se on nyt jotain kaikkein harhaisinta. Sen varaan ei paljoa kannattaisi laskea. Sillä ei ole sitä ominaisuutta että se pystyisi järjestämään ihmisten elämän.

Kun puhut noin, pakostakin herää ajatus, että tiedät jotain, mikä olisi paljon todellisempaa. Minkä siis pitäisi ottaa rahan paikka todellisuudessamme?

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Millä logiikalla talousajattelun harhaisuuden toteamisesta seuraa, että harhojen tilalle pitäisi tarjota jotain korvaavaa?

Jos rahaan liittyvä pohjimmiltaan uskonnollislaatuinen kaikkivoipaisuuskuvitelma tekee raha-ajattelusta irrationaalista, onko muka näiden ajatteluehtojen puitteissa mahdollista korvata jokin elementti jollain toisella elementillä?

Elämme koherenssien, emme korrespondenssien maailmassa. Jos rahalla olisi todellisuusvasteensa samassa mielessä kuin luonnontieteiden mittayksiköt toimivat suureiden kvantifioimisessa, silloin tilanne olisi toinen.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Millä logiikalla talousajattelun harhaisuuden toteamisesta seuraa, että harhojen tilalle pitäisi tarjota jotain korvaavaa?

Eli uskot, että ihmiskunta pystyy kollektiivisesti vielä löytämään tajunnantason, jossa sillä ei tarvitse olla jotain selitysmallia maailmasta, millä se yksinkertaistaa ympärillä tapahtuvia ilmiöitä?

Jos rahaan liittyvä pohjimmiltaan uskonnollislaatuinen kaikkivoipaisuuskuvitelma tekee raha-ajattelusta irrationaalista, onko muka näiden ajatteluehtojen puitteissa mahdollista korvata jokin elementti jollain toisella elementillä?

No kai se voi olla vaikkapa asevoima-ajattelua, jossa ihmisiä kiinnostaa jatkuvasti se, millä taholla on suurin tuhoamisvoima. Siinä yksi esimerkki, mitä maailma voisi tuijottaa ja on ehkä joskus tuijottanutkin.

Elämme koherenssien, emme korrespondenssien maailmassa. Jos rahalla olisi todellisuusvasteensa samassa mielessä kuin luonnontieteiden mittayksiköt toimivat suureiden kvantifioimisessa, silloin tilanne olisi toinen.

Eli mitä voimme päätellä johtopäätöksistäsi? Onko mahdollista ihmisen elää ilman koherensseja vai ei? Jos ei, niin voidaanko ottaa käyttöön paremmin korrespondentteja koherensseja? Mitä ne voisivat esim. olla? Onko sellaisia koherensseja joskus ollut käytössä jonakin aikana jossakin paikassa joidenkin ihmisten keskuudessa, mitä arvelet?

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Lampelto

""Eli uskot, että ihmiskunta pystyy kollektiivisesti vielä...""

No ei minulla ole mitään uskoa tällaiseen. Yhtä hyvin ihmiskunta voi kilpailla itsensä viimeiseen mieheen tavoitellessaan suurinta rahallista voittoa. Kaipa järjen tragedia on juuri siinä, ettei uhrien määrä pysty estämään järjettömyyttä, vaan kaikki käännetään aina tehottomuuden syyksi.

""... vaikkapa asevoima-ajattelua, jossa ihmisiä kiinnostaa jatkuvasti se, millä taholla on suurin tuhoamisvoima...""

Regressoituminen jatkuvan aggression asteelle -- ei taida kuitenkaan edustaa ihan samaa ajatusmuotoa kuin talousharhamme.

Siinä ettei koukkuun jääneille mikään riitä voisi olla jotain samantapaista. Tarkoitan siis esimerkiksi sitä, että ydinaseita kehitettiin yhdessä vaiheessa niin paljon, että olisipa ne räjäytetty missä päin maapalloa tahansa ja minkä käytettävissä olevan ajan puitteissa hyvänsä, niiden ilmakehään aiheuttama säteily olisi riittänyt tappamaan jokaisen ihmisen 16 000 eri kertaan.

Kun puhutaan "uskottavasta puolustuksesta" kannattaisi muistaa tuo.

""... voidaanko ottaa käyttöön paremmin korrespondentteja koherensseja? Mitä ne voisivat esim. olla? ""

Siis luonnontieteissä korrespondenttinen totuudellisuus tuottaa voittoja. Sensijaan näitä tieteitä apinoivassa talousajattelussa ei ole edellytyksiä ko. totuudellisuudelle. Kuten totesin, en tiedä selviytyykö ihmiskunta talousajattelunsa harhaisuudesta vai ei. Ei ainakaan mikään logiikka edellytä selviytymistä.

Ainakaan nyt elävät sukupolvet eivät pysty sen enempää hyvin toimivan luonnontieteen kuin harhaisia talousajattelun muotoja tuottaneen ns. kartesiolaisen rationaalisuuden paradigmoista ulos hyppäämään.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Snellman:

Miten selität, että maailmankuulut talousliberaalit taloustieteilijät kannattavat perustuloa (basic income)? Tiesitkö tästä ja jos et tiennyt, niin muuttiko mielipidettäsi?

"Winners of the Nobel Prize in Economics who fully support a basic income include Herbert Simon,[31] Friedrich Hayek,[32][33] James Meade, Robert Solow,[34] and Milton Friedman.[35]"

http://en.wikipedia.org/wiki/Basic_income

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

En tiennyt ja olen lukenut taloustiedettä Pekkarinen-Sutelan verran 25 vuotta sitten. Talousliberaalien yritykset kehittää itselleen sosiaalista omaatuntoa ovat yleensäkin aika väkinäisiä : D

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

En jaksa uskoa, että Hayekin ja Friedmanin tapauksissa on kyse sosiaalisen omantunnon rakentamisessa. Pikemminkin herroilla on ollut mielessä talouden optimointi.

Muista, Snellman, ettei perustulon tarvitse olla suuri eikä sen tarvitse kattaa välttämättömiä menoja. Perustulo voisi olla pienikun kuten vaikkapa 100 euroa kuukaudessa, jolla ei elä. Jenkeissä esim. 3 työtä tekevien pienpalkkaisten ihmisten arkeen 100-200 dollaria toisi todella hyvin liekaa, joka mahdollistaisi sen, että he voisivat käyttää enemmän aikaa parempien töiden etsimiseen ja tämä edistäisi allokoitumista.

Eli tyrmäätkö vieläkin perustulon idean, vai alatko näkemään siinä jotain potentiaaliakin?

Kalle Kuusivuori

Hayek ja Friedman haluavat Pekka ilmaisia orjia. Siksi perustulo. Herrat saavat tienata pääomalla, ja muilla ei ole mitään oikeuksia. Aivan kuten entisessä Neuvostoliitossa, siellä toveri oli toveria tasa-arvoisempi.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Hayek ja Friedman haluavat Pekka ilmaisia orjia. Siksi perustulo. Herrat saavat tienata pääomalla, ja muilla ei ole mitään oikeuksia. Aivan kuten entisessä Neuvostoliitossa, siellä toveri oli toveria tasa-arvoisempi.

Kuullostaa lähinnä huonosti muodostetulta mielipiteeltä kuin faktalta.

Perustulohan juuri vapauttaa. Se on verrattavissa pääomatuloon eli siihen, että valtio on osakeyhtiö, joka maksaa omistajilleen (kansalaisilleen) osinkoa. Tämä pääomatulo taas mahdollistaa suuremman elintason tai joutenolon alempituloisille.

Kalle Kuusivuori

Neuvostoliiton sosialismikin vapautti työläiset pääoman riistosta.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Kalle:

Voisitko selittää rautalangasta vääntäen, kuinka tuo perustulo mukamas huonontaisi kansalaisten elämää nykyiseen verrattuna ja palvelisi riistäjäluokan etua? En usko, että pystyt, mutta kokeile silti.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Lampelto

Perustulo voisi olla toimiva talouden tervehdyttäjä, varsinkin jos perustuloon kanavoitaisiin se osa kansantuotteesta, joka nyt menee reaalitalouden katon läpi sijoitus- ja keinottelutaivaaseen.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Paperilla perustulo voi näyttää hyvältä. Suurille taloustieteilijöille maksetaan hyvien utopioiden kehittämisestä, mutta perustuloa ei kannata pyöritellä päässään edes ajanvietteeksi.

Vastikkeetonta rahaa ei ole. Perustulon satanen puhallettaisiin pois ruoan ja asumisen hinnoittelussa jo ennen kuin se tulisi voimaan. Emme elä Etelämeren saarella, jossa kookospähkinöitä riittää kaikille.

Ajatus "rikkaiden" maiden talouksista suljettuna systeeminä on vaarallinen. Keskuspankkien kuplatriljoonat merkitään kuin merkitäänkin kirjanpitoon aina kahteen paikkaan uuden ajan alussa keksityn firenzeläisen kirjanpitotavan mukaisesti. Me emme vain näe sitä.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Snellman

""Vastikkeetonta rahaa ei ole. Perustulon satanen puhallettaisiin pois ruoan ja asumisen hinnoittelussa...""

Siis maksoi mikä mitä maksoi, sosiaalinen tasaus on se mitä pitäisi tehdä rajummin ja periaatteellisemmin. Käsite vastikkeeton raha on ongelmallinen -- luulen että vaikka raha on pakosti aina jonkun rahaa, se ei vain synnyt työstä vaan yhtä lailla synnyttää työtä. Esimerkiksi transaktioverolla rahoitettu kansalaispalkka -- kukaan ei pysty sanomaan mitä se vaikuttaisi ja mihin hintoihin. Siltä ajalta kun nämä yleiset käsitykset ovat peräisin -- kansantaloudellisten mallikiertojen ja ylimalkaan reaalitalouden ajoilta -- on kotoisin hyvin erilaisia käsityksiä inflaation synnystä ja vaikutuksista. Yksi käsityksistä mm. oli että kasvu edellyttää inflaatiota.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Paperilla perustulo voi näyttää hyvältä. Suurille taloustieteilijöille maksetaan hyvien utopioiden kehittämisestä, mutta perustuloa ei kannata pyöritellä päässään edes ajanvietteeksi.

Mistäs sinä sen tiedät, ettei se toimi? Jopa Nalle Wahlroos ehdotti perustuloa 2000-luvun alussa. Vieläpä avokätistä sellaista: 6000mk/kk, joka on minusta aivan liikaa.

Vastikkeetonta rahaa ei ole. Perustulon satanen puhallettaisiin pois ruoan ja asumisen hinnoittelussa jo ennen kuin se tulisi voimaan. Emme elä Etelämeren saarella, jossa kookospähkinöitä riittää kaikille.

Mistäs sinä sen tiedät? Perustulon ideahan on puhtaimmillaan korvata muut tulonsiirrot, jolloin niiden osalta ostovoima häviäisi markkinoilta. Jos perustulo olisi satanen ja loput pitäisi itse tienata, tuloksena olisi todennäköisesti asumisen ja ruoan hinnan kysynnän tippuminen ja työvoiman tarjonnan lisääntyminen.

Ajatus "rikkaiden" maiden talouksista suljettuna systeeminä on vaarallinen. Keskuspankkien kuplatriljoonat merkitään kuin merkitäänkin kirjanpitoon aina kahteen paikkaan uuden ajan alussa keksityn firenzeläisen kirjanpitotavan mukaisesti. Me emme vain näe sitä.

Kuka tässä muka on puhunut suljetuista talouksista? Lisäksi tarpeeksi suuri talousalue voi olla monilta osin omavarainen. Eikös Amerikka ollut melko omavarainen vielä 50-luvulla? Jos Maapallo olisi vain USA ja Eurooppa, niin kyllä siihen olisi ihmiskunta sopeutunut.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Ai mistäs minä tämän kaiken tiedän? No en tosiaan ainakaan taloustieteen opinnoista.

"Jopa Nalle Wahlroos" on kaiketi unohtanut, ettei mitään perustuloa tule esimerkiksi Viroon ja Venäjälle ennen kuin helvetti jäätyy. Se, että Suomessa tehdään töitä huvikseen ja muissa maissa leivän hankkimiseksi on täysin tärähtänyt haavekuva - juuri sitä nokialaista henkselien paukuttelua josta alustuksessani puhuin.

Eihän nyt Oikkonen ilmaiset sataset tasaa tuloja muiden kuin niiden köyhien piruparkojen kanssa, jotka jostain syystä jaksavat kuitenkin vielä sinnitellä töissä. Jo tällaiset todellisuudesta vieraantuneet puheet mädättävät moraalia ja suorastaan kehottavat varastamaan ei satasia vaan kymppitonneja työnantajan kassasta ja verottajalta.

Anssi Luoma-aho

JS kirjoitti:

"Vastikkeetonta rahaa ei ole. Perustulon satanen puhallettaisiin pois ruoan ja asumisen hinnoittelussa jo ennen kuin se tulisi voimaan. Emme elä Etelämeren saarella, jossa kookospähkinöitä riittää kaikille."

Kertoisitko mitä muuta kuin vastikkeetonta rahaa nykyinen tulonsiirtohelvettimme pitää sisällään. Suurin osa yhteiskunnan nykyisistä tulonsiirroista ja subventiosta jaetaan täysin vastikkeettomasti. Nykyinen tulonsiirtohelvetti ei palvele kuin byrokraatteja.

Nyt esimerkiksi asumistuki puhalletaan pois sitä nauttivilta vuokrissa. Keskiluokka lisäksi maksaa asumistuen kahteen kertaan, korkeina veroina ja oman asumisen kallistumisena.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Kansantaloudessa rahankierrot muodostavat päättymättömiä ketjuja, ja meillä on taipumusta ajatella että jokin "oikea hinta" muodostuu kohdassa jossa jonkin toimijan tilinpidollinen nollapiste sijaitsee ja jossa siis katkaisemme nämä päättymättömät ketjut. Itseasiassa emme tiedä mikä on esimerkiksi tulonsiirtojen "todellinen" vaikutus hinnanmuodostuksiin.

Rajuakin rajumpi sosiaalinen tasaus korjaa sitä vinosiirtymää jonka mm. jatkuvasti kasvavat tuloerot aiheuttavat. Niinpä tulonsiirtoajattelun vaikutuksia ei mielestäni pitäisi ajatella lähtien tietyistä todellisuuteen ankkuroiduista hinnanmuodostuspisteistä. Tuloerot saattavat tosiasiassa olla kansantalouden pahin hinnankorotusautomaatti.

Anssi Luoma-aho

Asumistuki on rakenteeltaan tulonsiirroista pahimpia hinnankorotusautomaatteja. Asumistuki ohjaa hankkimaan tietyn tyyppisen asunnon, joka on monesti jopa kalliimpi kuin tuen saaja tarvitsee. Tämä tapahtuu pääosin siksi, että kyseinen tuki jäisi kokonaan saamatta, mikäli vaihtoehtoinen asunto ei täytä asumistuen normeja. Moni asumistuen saaja olisi valmis tinkimään asumismukavuudestaan, mikäli voisi käyttää edes osan nykyisestä tuesta muuhun kulutukseen.

Tämän johdosta asumisen kustannukset tulisi sisällyttää perusturvaan ja poistaa nykyinen asumistuki kokonaan.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Luoma-aho

Ahaa, puhut siis vuokra-asumisen tukemisen tietyistä typeristä reunaehdoista. Itse ajattelen sosiaalista tasausta valtion roolin kannalta, ja pidän esimerkiksi omistusasumisen korkotukijärjestelyjä samanlaisena asumisen tukemisena kuin vuorkatukia.

Nämähän ovat vain osia kaikista tavoista joilla yhteisesti erilaisia yhteistä hyvää tarkoittavia intressejä tuetaan. Pankkituki on kai ollut sekä mittakaavaltaan että moraaliltaan tässä suhteessa ihan omassa luokassaan.

Valtion rooli on mielestäni nimenomaan talouden vaikutuksia tasaava. Eli rahaohjasteisen talouden toimintaan on sisäänrakennettu rahan painoarvon vaikutus niin, että ellei korjausliikkeitä tehdä, tuloerot repeävät ja eriarvoisuus lisääntyy.

Se merkitsee yhteiskuntakehitystä, jossa kaikki eurooppalaisella uudella ajalla tavoitellut yhteiskuntaihanteet alkaen demokratiasta ja perustavanlaatuisista ihmisoikeuksista rapautuvat ja lopulta tuhoutuvat. Valtio tasaajarooli ei oikeastaan koskaan voi olla liian tehokas. Nyt kun rahatalous on irronnut reaalitaloudesta ja finanssitaloudessa tapahtuu imaginaarista raha-arvonmuodostusta, sosiaalinen tasaus toimisi myös talousajattelun harhaisuuden oikaisijana.

Toimituksen poiminnat